Tutkija: "Ryöstetyt pääkallot näkyvästi esillä luentosalissani"

2:33 min

Vielä 2000-luvun alussa rotututkija, anatomi Gustav Retziuksen Suomesta ryöstämät pääkallot olivat näkyvästi esillä Tukholman yliopiston arkeologisella laitoksella. Näin kertoo tutkija Eeva-Kristiina Harlin, joka nykyään tutkii saamelaisten aineellisen kulttuuriperinnön palauttamista.

Eeva-Kristiina Harlin opiskeli vuosina 2002-2004 osteoarkeologiaa Tukholman yliopistossa. Eeva-Kristiinan luentosali sijaitsi silloin osteoarkeologisessa laboratoriossa Ulriksdalin linnan hovitallissa.     

– Se oli hyvin merkillinen ja mielenkiintoinen paikka. Meillä oli luentosalissa lasivitriinit, jotka olivat täynnä pääkalloja.

Kallot olivat merkittyjä:

– Yhdessä kaapeista oli koko joukko pääkalloja, joihin oli kirjoitettu "finne". Siellä oli esimerkiksi Pälkäneen rauniokirkosta tuotuja kalloja. Tapasin vitsailla, että 'kotosalta tuntuu kun en ole ainoa suomalainen salissa', Eeva-Kristiina kertoo.  

"Ei enää sopivaa"

Eeva-Kristiinan vuosikurssin jälkeen laboratorio muutti uusiin tiloihin Frescatin yliopistoalueelle ja professori vaihtui, ja näin myös pääkalloja koskeva käytäntö:

– Silloin tavallaan tuli se käänne, että alettiin kokemaan, että ihmisjäänteiden esilläolo ei ole sopivaa. 

Tutkii kulttuuriperinnön palauttamista

Vaikka haudoista kaivettujen ihmisjäänteiden läsnäolo luentosalissa ei opiskeluaikana tuntunut lataantuneelta, heräsi Eeva-Kristiina Harlinin kiinnostus anatomisen ja arkeologisen tutkimuksen eettisiin puoliin jo silloin.

Nyt hän kirjoittaa väitöskirjaansa Oulun yliopistoon saamelaisten esinneellisen kulttuuriperinnön palauttamisesta Pohjoismaissa.

Hän on myös mukana Ruotsin valtakunnallisen historiallisen museon 'Att Samla Sápmi' -tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan 1600-1700-luvuilla Saamenmaasta kerättyä aineistoa ja myös sen merkitystä nykypäivän saamelaisille.

"Pimeätä historiaa ei haluta kohdata"

Sekä esineiden että ihmisjäänteiden palauttaminen on yleisesti ottaen ollut Eeva-Kristiinan mukaan hidasta ja hankalaa Pohjoismaissa.

Hän uskoo nihkeyden johtuvan siitä, että pimeää historiaa ei olla oltu valmiita kohtaamaan.

– Meillä on ollu maine demokraattisina, humaaneina hyvinvointivaltioina ja siksi on ollut vaikea myöntää, että Pohjoismaissa on ollut laajamittainen kolonialismi, jossa koko pohjoinen saamelaisalue on kolonisoitu!

Etenkin museoissa ja yliopistoissa lojuvat kallot ja muut ihmisjäänteet ovat olleet arka paikka:

– Sehän on suorastaan tahra Pohjoismaiden tutkimushistoriassa ja kaikille kivulias asia pääasiassa johtuen toisen maailman sodan seurauksista. Nämä asiat haluttiin unohtaa toisen maailman sodan jälkeen ja niiden avaaminen on ikävää!

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.