Voiko populisteja kesyttää antamalla heille hallitusvastuuta?

2:32 min

Perussuomalaiset eivät ole suinkaan ensimmäinen suomalainen populistipuolue, jolle annetaan hallitusvastuuta. Professorit ovat eri mieltä siitä, kesyttääkö tämä vastuun anto automaattisesti puolueen populismin. 

Eristäminen vai populismin laimentaminen?

Demokraattiseen järjestelmään on 1900-luvulta lähtien kuulunut myös sellaisia puolueita, joilla on radikaaleja tai populistisiä vaatimuksia. Muut puolueet ovat sekä Ruotsissa että Suomessa halunneet eri aikoina pitää tällaiset puolueet hallitusvallan ulottumattomissa, ja ne ovat pyrkineet eristämään populistipuolueet hallitusvallan ulkopuolelle. Ruotsissa esimerkiksi kommunistit tai vasemmistopuolue ei ole koskaan istunut hallituksessa. Nykyään myös ruotsidemokraatteja eristetään poliittisesti.

Suomessa populistisia tai radikaaleja puolueita on sekä eristetty että yritetty sulauttaa politiikan valtavirtaan. Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander kommentoi asiaa suomalaisesta näkökulmasta.

– Näitä puolueita on jossain määrin eristetty, mutta täytyy muistaa, että SMP (Suomen maaseudun puolue) pääsi hallitukseen vuonna 1983 ja kommunistit olivat hallituksessa vuosina 1944-1948 ja uudestaan vuonna 1966. Suomessa on harjoitettu myöskin politiikkaa, jossa tämän tyyppisille puolueille on jaettu vastuuta ja tällä tavalla pyritty neutralisoimaan tai vaimentamaan heidän yhteiskuntakritiikkiään. Ruotsissa on toimittu toisin. Voi tietenkin kysyä, kumpi toimii paremmin, Henrik Meinander sanoo. 

Entä nykytilanne; onko myös perussuomalaisten ottaminen mukaan hallitukseen osittain kokoomuksen ja keskustan yritys laimentaa perussuomalaisten populismia? Onko tämä toimiva selitys?

– Tämä on aivan ilmeinen ajatus. Nämä muut hallituspuolueet ovat jossain määrin kilpailevia puolueita perussuomalaisille. Toisaalta kyseessä on mielestäni myös aito pyrkimys kunnioittaa demokratiaa. Jos jokin puolue on menestynyt hyvin eduskuntavaaleissa, niin on kohtuullista, että se puolue saa myös valtaa, jos puolue vain on valmis sitä kantamaan, Meinander pohtii.

"Tärkeää, mihin poliittinen toiminta kohdistuu"

Samaiseen tutkimukshankkeeseen osallistunut professori Anu Koivunen Tukholman yliopistosta katsoo, että ei ehkä kannattaisi tuijottaa liikaa siihen, voidaanko populismi vaimentaa valtaa antamalla.

-- Jo vuoden 2011 eduskuntavaalien tienoilla oli selvästi nähtävissä, että esimerkiksi SDP:n ja keskustan, mutta myös vasemmistoliiton ja kokoomuksen suunnalta esittettiin näkemyksiä, että nyt perussuomalaiset pitää saattaa hallitusvastuuseen. Haluttiin, että perussuomalaiset ikäänkuin joutuisivat kantamaan vastuuta linjauksistaan ja päätöksistään.

– Tällainen fantasia, että hallitusvastuu ikäänkuin kesyttäisi perussuomalaiset tai tekisi heidät enemmän muiden puolueiden kaltaisiksi on ollut hyvin vahva. Itse ajattelen, että tämä voi olla aika vaarallinen fantasia. Paljon enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että mihin se poliittinen toiminta kohdistuu, Anu Koivunen sanoo. 

Sekä Anu Koivunen että Henrik Meinande ovat mukana tutkimushankkeessa nimeltä Demokratian voimavirrat. Hankkeen ensimmäinen julkinen seminaari järjestettiin Tukholman Suomen instituutissa, ja hankkeen tarkoitus on perehdyttää yhtäältä Ruotsin ja Suomen kansanvallan kehitykseen ja toisaalta sen tulevaisuuteen. Tutkimukseen osallistuu yksitoista tutkijaa Jyväskylän ja Helsingin yliopistoista sekä Södertörnin korkeakoulusta. Tutkimushanke keskittyy ajanjaksoon 1890-2020.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.