Kouluvirasto hallitukselle: Vähemmistökielten opetukseen minimituntimäärä!

1:48 min

Uuden suomen kielen opetuksen kurssisuunnitelman tavoitteet ovat aivan liian korkealla, jos äidinkielenopetuksen tuntimäärää ei koroteta nykyisestä tunnista viikossa. Nän valittaa moni suomen kielen opettaja. Opettajat saavat nyt tukea Kouluvirastolta.

Heinäkuussa suomen kielen äidinkielenopiskelu avautuu myös vasta-alkajille. Syyslukukaudesta lähtien ei siis enää vaadita, että oppilaalla pitää olla perustiedot kielessä, jotta opetukseen pääsee.

Tätä muutosta varten Kouluvirasto on luonut suomen kielen opetukseen uuden kurssisuunnitelman, jossa on myös oma opetuspolku aloittelijoille.

"Tavoitteet mahdottomat tunnin opetuksella"

Osa lähetevastauksen kurssisuunnitelmista Kouluvirastolle jättäneistä on kuitenkin sitä mieltä, että tavoitteet on mahdoton saavuttaa, jos opetuksen määrää ei lisätä nykyisestä käytännöstä, jossa opetusta usein annetaan 30-50 minuuttia viikossa.

Yksi heistä on suomen opettaja Tarja Backman Uumajasta:

– Tavoitteet ovat niin korkealla, että ne eivät läheltäkään lippaa todellisuutta. Tällä hetkellä minun peruskoulussa käyvillä oppilailla on oikeus 40 minuutin suomen opetukseen viikossa. Sillä ajalla ei ihan hirveän paljon pysty tekemään. Minä en ainakaan uskalla luvata, että minä teen näistä vasta-alkajaoppilaista kaksi- tai monikielisiä sillä minuuttimäärällä!

Tarja Backman muistuttaa, että opetukseen vaikuttaa lisäksi se, että suomi on vapaaehtoinen oppiaine ja opiskelu monin paikoin tapahtuu kouluajan ulkopuolella.

"Tuntimäärä pitäisi säädellä"

Myös Kouluvirasto pitää ongelmana, että äidinkielenopetuksen tuntimäärää ei ole säädelty, kertoo viraston opetusneuvos Nermina Wikström.

– Olemme raportissamme hallitukselle todenneet, että meidän mielestä vähemmistökielten opetukselle pitäisi säätää minimiopetusmäärä nyt kun sille luotiin myös kurssisuunnitelmat.

– Mitä etuja siinä olisi?

– Että oppilaat eri puolilla maata saisivat tasavertaisen koulutuksen.

Kouluvirasto kirjoittaa raportissaan hallitukselle, että tasavertaisen koulutuksen lisäksi minimiopetusmäärän säätämisellä taattaisiin se, että oppilaat saavat edellytyksen saavuttaa kurssisuunnitelman vaatimukset,  ja todelliset mahdollisuudet kehittää vähemmistökieltään.

Kouluvirasto epäilee, että muuten oppilailla ei välttämättä ole mahdollisuutta jatkaa vähemmistökielten opiskelua lukiossa, jossa edelleen vaaditaan "hyvät taidot" kielessä, jotta opetukseen pääsee.  

"Kolme tuntia viikossa voisi olla hyvä"

Kouluvirasto ei kuitenkaan ole ehdottanut hallitukselle, mikä olisi sopiva minimituntimäärä.

Suomen opettaja Tarja Backman Uumajasta miettii, että mallia voitaisiin ottaa vieraan kielen opetuksesta - nyt kun suomeakin lähdetään elvyttämään vasta-alkajatasolta.

– Kun oppilaat aloittavat vieraan kielen opiskelun, yleensä kuudennella luokalla, on heille varattu opetusta kolme tuntia viikossa. He lähtevät silloin aivan alusta niin kuin meilläkin tilanne voi olla kun puhutaan suomen kielen elvyttämisestä. Kolme tuntia viikossa voisi tehdä, että oltaisiin samoilla lähtöviivoilla.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.