Suomessa on hurahdettu ihmesieneen
Suomessa lääkinnälliset sienet nousevat otsikoihin tuon tuosta, ja kirkkaimpana tähtenä loistaa koivussa kasvava pakurikääpä, eli chaga, ruotsiksi sprängticka.
Ruotsin luonnostakin löytyvää pakurikääpää on käytetty lääkekasvina Venäjällä ja Aasiassa jo vuosisatoja, mutta Suomi on täyttynyt sienipäistä viime vuosina.
Ravintoasiantuntija, pakurikääpäguru Jaakko Halmetoja pohtii buumin syitä.
- Täällä on ehkä Ruotsia paljon aktiivisempi sosiaalisen median mielipidevaikuttajien verkosto, joka tavoittaa suhteessa paljon ihmisiä. Pakuri oli ehkä sillä tavalla kaikkia yhdistävä ettei kellään ollut siitä pahaa sanottavaa.
Pakurikäävän uskotaan auttavan vatsan ja suoliston ongelmiin, sekä tukevan immuunijärjestelmän toimintaa. Ihmiset myyvät itsekeräämäänsä pakuria netissä ja luontaistuotekaupoista löytyy niin suomalaista, ruotsalaista kuin venäläistäkin pakuria. Ihmesientä voi nauttia monessa eri muodossa, kertoo Halmetoja.
- Pakuria käytetään kuumaan veteen sekoitettuna tai erilaisissa smoothie-juomissa. Myös pakurikahvi on lyönyt läpi. Kahvi on aika hapanta ja pakuri taas sisältää alkaalimetalleja, jotka tekevät juomasta emäksistä. Pakuria on käytetty kahvinkorvikkeena pitkään ja makujen puolesta ne käyvät hyvin yhteen.
Evira kielsi pakurikäävän vuonna 2011 uuselintarvikkeena, vaikka sillä on pitkä käyttöhistoria. Evira pyörsikin päätöksensä pian. Pakurikääpä on luokiteltu turvalliseksi esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO:n listoilla. Pakurikääpää on tutkittu koeputkissa ja koe-eläinten kanssa, mutta ihmistutkimusta on tehty vielä vähän. Pakurikäävälle täytyisi tehdä kliinisiä tutkimuksia, jotta se hyväksyttäisiin ravintolisän sijaan elintarvikkeeksi. Suomessa pakuri kuitenkin kiinnostaa tutkijoita.
- Nimenomaan kaupallisesta näkökulmasta katsotaan voisiko pakuria tehdä puoliviljelyn avulla tehokkaammin. Uskon, että kun näitä tutkimuksia julkaistaan niin pakuri leviää muihinkin Pohjoismaihin, Halmetoja toteaa.
Pakuria ei voi kerätä kuka tahansa, vaan siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Todennäköisimmin pakurikääpää löytää vanhasta lehtimetsästä, koivun kyljestä.
