Kohtauspaikka

Vasikkavuoma on Pohjois-Euroopan suurin luonnonniitty

Pajalan Vasikkavuoman 79 ladosta yksi on Ruotsin kuninkaan suojeluksessa. Tästä kertova kyltti on vuoman keskimmäisen ladon seinällä.

Kursupalossa, noin kolmen kilometrin päässä Vasikkavuomalta asuva Valfrid Palo toimii Vasikkavuoman monitoimimiehenä. Hän opastaa vieraita, lämmittää saunaa ja katsoo, että kaikki on kunnossa.

Yhdessä Else-Maj Krekun kanssa hän kuuluu vuoman vakituisiin kävijöihin. Kreku on ollut tuottajana monessa kulttuuritapahtumassa, joita luonnonniityllä on järjestetty. Sekä Palo että Kreku viihtyvät alueella myös talvella, jolloin siellä voi hiihtää kunnostettua latua pitkin Pajalan keskustastakin päin.

Majavat muovasivat vuoman

Pohjois-Euroopan suurin luonnonniitty on 250 hehtaarin suuruinen. Parhaimmillaan siellä oli 279 latoa.

– Nyt on 79 latoa, jotka ovat korjattu, Valfrid Palo kertoo.

Vuoma syntyi järvestä, joka aikoinaan oli majavien patoamisen tulosta. Ihmisten tiedetään tulleen vuomaa viljelemään joskus 600-luvun alussa. Elämä oli hyvää, lohta oli väylässä ja karjalle saatiin ruokaa.

Palo muistaa vielä ajan, jolloin luonnonniityn antimet olivat elintärkeitä.

Mie olin kuus vuotta, ko mie aloin kulkehmaan täälä. Soli viiskytäkaks-kolme. Met marsima Kursunpalosta tänne sen kolme kilometriä ja sitte tehthiin päivän heinää, ja illala laukothiin kotia.

60-luvulla heinänteko lehmille loppui maatalouden rationalisoinnin ja Alla Måste Söderut (AMS) ohjatessa ihmisiä etelään.

Balettia ja kurkia

Vuonna 1997 niityn entisöiminen alkoi ja vuonna 1999 Vasikkavuoma nimitettiin luonnonpuistoksi. Tätä nykyä niitty niitetään ja heinä korjataan talteen joka kesä noin 205 hehtaarin alalta.

Ruotsin kuningas Kaarle XVI kävi Vasikkavuomalla ja otti yhden ladoista suojelukseensa. Tästä kertoo plakaatti ladon seinällä.

Vuomalla käy vuodessa noin 10 000 vierasta, monesta eri maasta. Sieltä on lähetetty suoraa radiolähetystä ja Saunabaletin seuraavaa osaa on jo nauhoitettu tänä kesänä.

Else-Maj Kreku on ollut mukana monessa aiemmassa kulttuurihankkeessa kuten Tuomo Haapalan produktiossa ja useassa Tornionlaakson teatterin produktiossa.

Ne ovat olleet sellaisia vaellusesityksiä. Tämä on oikein mahtava paikka. Sitä saattaa yhistää luonnon ja esityksen.

Vasikkavuoman vakituisiin vieraisiin kuuluvat myös muuttolinnut, esimerkiksi kurjet, jotka saapuvat joka kevät. Keskikesällä linnut piiloutuvat heinän sekaan. Ne voi kuitenkin kuulla ja tarkka lintubongari tunnistaa varmasti paljon erilaisia lajeja. 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.