Huomenta Ruotsi

Aada ja Henry käyvät koulua rajan yli Haaparanta-Torniossa

4:27 min

Ruotsalaislasten koulunkäynti rajan yli Suomen puolella on varsin yleistä Tornionlaaksossa. Esimerkiksi Haaparannalta on tänä lukuvuonna käynyt kahdeksantoista oppilasta peruskoulussa ja lukiossa Tornion puolella.

Haaparantalaisoppilailla on niin kauan kuin Seminaarin koulun rehtori Antero Hyytiäinen muistaa, eli kymmeniä vuosia, ollut mahdollisuus hakeutua kouluun Suomen puolelle ja päinvastoin.

– Tämä on Haaparannan ja Tornion yhteinen toimintamalli eli torniolaiset voivat halutessaan hakeutua Haaparannalle peruskouluun ja päinvastoin.

Kunnat tekevät tässä joustavasti yhteistyötä siten, että kustannuksia vuoden lopussa laskettaessa katsotaan, kumpia on ollut enemmän, ja sitten suoritellaan tasausmaksuja.

Kyse ei kuitenkaan ole mistään automaatiosta eli, että kuka tahansa voisi kävellä rajan yli toiseen kouluun, vaan siitä tulee sopia ennalta.

– Mutta kyllä se yleensä aina järjestyy.

Kieli, opetuksen taso ja kuri vaikuttimina

Haaparantalaiset Aada Buska ja Henry Lamsijärvi ovat käyneet alakoulua Tornion Seminaarin koulussa.

– Äiti ja isä siitä päätti, mutta äidinkieleni on suomen kieli, joten minun on paljon helpompaa opiskella suomeksi, kertoo kuudennen luokan päättänyt Aada.

Täällä on paremmat opettajat ja niillä on parempi kuri.

Kielitaito ratkaiseva

Byrokratia kouluun hakeutumisessa rajan yli on pyritty minimoimaan. Ruotsalaisoppilas ottaa ensin yhteyttä omaan kuntaansa, kertoo Hyytiäinen.

– Siellä tehdään hakemus ja se siirtyy käsiteltäväksi Tornioon. Siirroissa tulee ottaa huomioon erilaisia asioita kuten esimerkiksi ryhmäkoot.

Erityisen hyvää todistusta ei kuitenkaan tarvita.

– Mutta onhan ymmärrettävää, että jos tulee suomenkieliseen kouluun, suomen kielen taidon tulee olla kohtuullinen ja oikeastaan hyvä, kertoo Hyytiäinen.

Kielitesteihin lapsi ei kuitenkaan joudu, vaan ainakin Tornion Seminaarin koulussa lapsi tulee ensin tutustumaan tulevaan kouluunsa, jolloin päätellään hänen tarpeensa. Vanhempien tulee olla valmiita tekemään hieman ylimääräistä työtä lapsensa kanssa suomen kielen taidon karttumiseksi.

Esikoulu ei kiinnosta

Vaikkei Haaparannalla ole lainkaan tarjolla täysin suomenkielistä esikoulua, ei yhtään haaparantalaislasta ainakaan tällä hetkellä käy esikoulussa Tornion puolella.

Noin kymmenkunta torniolaislasta taas on päättyneenä lukuvuonna käynyt peruskoulua Haaparannan puolella, tietää rehtori Hyytiäinen.

Vanhempien jalanjäljissä

Mikä sitten vetää haaparantalaislapsia kouluun Suomen puolelle?

– Varmaan suomen kielen oppiminen, mutta myös koulu- ja opiskelupolun siirtyminen Suomen puolelle.

Jos vanhemmilla itsellään on kokemusta opiskelusta Suomessa, voi tuntua turvalliselta ja selkeältä ajatella, että lapsikin opiskelee Suomessa. Joillakin Haaparannalla asuvilla voi olla myös ajatuksena muuttaa joskus Suomeen takaisin. Tulee myös tilanteita, joissa koetaan, että opetussuunnitelmissa on vaativuuseroja.

No entä, miksi sitten torniolaislapsia laitetaan kouluun Haaparannan puolelle?

– Mitä olen seurannut, heillä on ollut vahva ruotsin kielen taito, tietää Hyytiäinen.

Ruotsalaislapset sulautuvat hänen mukaansa hyvin suomalaislasten joukkoon ainakin hänen koulussaan.

– Ei sitä havaita. He ovat vain luokkakavereita ja sillä selvä. 

Eivät mitään vierasmaalaisia

Entä tuovatko ruotsalaislapset jotain lisäarvoa suomalaiseen kouluun?

– Varmasti enemmänkin voisivat tuoda, jos osaisimme käyttää tilanteita hyväksemme. Tietenkin lapsi tuo itsensä tänne ja sitä kautta lisäarvoa, mutta ei siinä oikein muita kontakteja synny, harmittelee Hyytiäinen.

Ehkä me emme huomaa tässä rajalla sitä lisäarvoa; se on niin itsestään selvää meille. Mutta onhan se erikoinen tilanne, että vieraasta maasta tulee meille oppilas, joka on meidän ystävämme ihan noin vain.

Aada Buska ja Henry Lamsijärvikään eivät ole huomanneet, että heihin suhtauduttaisiin jotenkin eri lailla Tornion koulussa kuin Haaparannalla.

– No ei itse asiassa, sanoo Aada.

– No ei nyt mitenkään erityisesti ole. Joo, ei, toteaa Henrykin.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.