Romanien yhteiskunnallisen aseman parantaminen vaatii vielä paljon työtä

4:32 min

Hallituksen strategia En strategi för romsk inkludering tähtää siihen, että kaksikymmentä vuotta vuonna 2032 täyttävällä romaninuorella olisi yhtä tasavertaiset mahdollisuudet elämään Ruotsissa kuin kenellä tahansa muullakin samanikäisellä.

Sunnuntaina, 8. huhtikuuta vietetään romanien kansallispäivää.

Vuonna 2012 Ruotsin hallitus käynnisti pitkäaikaisen strategiatyöskentelyn maan romanien ihmisoikeuksien parantamiseksi, ja romanien saamiseksi paremmin osaksi ruotsalaista yhteiskuntaa.

Tavoitteena on, että romanien ja muiden yhteiskuntaryhmien välinen hyvinvointikuilu kurotaan kiinni vuoteen 2032 mennessä.

Pilottikuntien kokemuksista mallia

Kuusi vuotta sitten viisi kuntaa, Linköping, Luulaja, Malmö, Göteborg ja Helsingborg aloittivat nelivuotisen pilottityön romanien ihmisoikeuksien edistämiseksi. Romanityöhön pyrittiin löytämään hyviä työskentelytapoja, joita voitaisiin hyödyntää myös muissa Ruotsin kunnissa.

Pilottikuntatoiminta loppui vuonna 2015, mutta sen jälkeen osa kunnista on jatkanut tehostettua työtään romanikysymysten parissa. Hallituksen uusin kehityssuunnitelma on vuodelle 2019 asti.

Myös uusia kuntia on otettu mukaan hallituksen kehitystoimintaan, ja osa kunnista on palkannut niin sanotun romanityön sillanrakentajan organisaatioonsa.

Euroopan romanien keskusliiton puheenjohtaja ja Helsingborgin kunnan romanityön hankejohtaja Stefano Kuzhicov toteaa, että sillanrakentajan rooli romanityössä on merkittävä.

Työssä täytyy olla romanikulttuurin ja -kielen osaamista. Kuntien täytyy palkata enemmän niin kutsuttuja sillanrakentajia, jotka ymmärtävät eri tavalla romaneja ja motivoivat heitä mukaan yhteiskunnan prosesseihin.

Romanit saatava mukaan kehitystyöhön

Helsingborgin romanityön hankejohtaja toteaa, että romanityön pitää olla pitkäjänteistä. Avainasemassa on romanien saaminen mukaan kehitystyöhön. 
 
– Tämä on vasta alku. On todella tärkeää, että romanit saadaan prosessiin mukaan, ja että he tuntevat olevansa mukana. Siinä on kysymys luottamuksen vahvistamisesta ja rakentamisesta romanien ja enemmistöyhteiskunnan välillä, toteaa Kuzhicov.

Kuzhicovin mielestä positiivista kehitystä on tapahtunut siinä, kuinka romanien ja muiden kansallisten vähemmistöjen oikeuksien toteutumista seurataan nykyään paremmin. Hänen mukaansa tilanne vaatii kuitenkin vielä paljon työtä.

Tällä kokemuksella mitä meillä on nyt, voi olla vähän epäileväinen, saavutetaanko tavoite [vuoteen 2032 mennessä]. Tarvitaan varmastikin vähän enemmän aikaa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.