Ruotsin Suomi-seuroissa väki vain vanhenee ja vähenee – Kööpenhaminassa tilanne on toisin

2:00 min

Jäsenkadosta kärsivät Ruotsin Suomi-seurat pyrkivät löytämään uusia keinoja, joilla saisivat nuoria osallistujia mukaan toimintaansa. Inspiraatiota haetaan jopa Tanskasta. Kööpenhaminan suomalaisen seuran noin kolmekymppiset aktiivit ovat keränneet tapahtumiinsa tuvan täyteen samanikäistä sakkia.

Ruotsin suomalaiset ja suomalaistaustaiset ovat järjestäneet yhteisiä tapahtumia vuosikymmeniä, mutta viime vuosina toimintaan osallistuvien määrä on laskenut hiljalleen.

Ruotsinsuomalaisten keskusliitto RSKL edustaa noin 12 000 jäsentä ja yli 120:tä Suomi-seuraa. Puheenjohtaja Voitto Visuri harmittelee, että siinä missä väestön ikä nousee, jäsenmäärä laskee. 

– Nuoria on vaikea saada mukaan. Ja tämä ei ole vain meidän vaan monien kansalaisjärjestöjen ongelma. Toisaalta yhteiskunnan muutokset ja perhemuutokset… Vaikuttaa, että aikaa ei ole.

Kaksikielistä ja modernia viestintää 

Niin ikään Malmön Suomi-yhdistyksessä otettaisiin uusia toimijoita mukaan toimintaan. Sihteeri Jarno Ovaska painottaa tiedottamisen tärkeyttä. 

Meidän on hyödynnettävä moderneja tiedotuskanavia – pelkät jäsenlehdet ja -kirjeet eivät enää tavoita nuoria vaan pitää käyttää esimerkiksi Facebookia, Instagramia sun muita. 

Yhdistyksissä painotetaan myös, että tiedottamisen ja tapahtumien on oltava kaksikielisiä. Kaikki toisen ja kolmannen polvet eivät välttämättä osaa tai uskalla käyttää suomea tarpeeksi hyvin osallistuakseen suomenkielisiin tapahtumiin. 

Lisäksi Suomi-seurat ja RSKL ovat alkaneet tehdä entistä enemmän yhteistyötä. Malmöläiset ovat lähteneet myös merta edemmäksi kalaan ja järjestäneet tapahtumia Kööpenhaminan suomalaisen seuran kanssa.

Tanskan menestysreseptiin kuuluu mehudisko

Kööpenhaminassa 30–40-vuotiaat Suomi-aktiivit ovat keränneet tapahtumiinsa tuvan täyteen samanikäistä sakkia. Hieman erillään toimivat lasten Pikkuleijonat sekä Seniorikerho.

Kööpenhaminan suomalaiselle seuralle sosiaalinen media on itsestäänselvyys, minkä lisäksi järjestäjät hyödyntävät omia verkostojaan Suomessa ja Tanskassa. 

– Mielestäni meillä on siinä mielessä hyvä porukka, että jokaisella on ikään kuin omia osaamisalueitaan, joilla saadaan luotoa eri tapahtumia, kertoo varapuheenjohtaja Timo Priha. 

30-vuotias Kööpenhaminassa asuva Sonja Hartomo löysi Suomi-tapahtumat ystäviensä kautta – eikä sen jälkeen ole halunnut jäädä mistään paitsi. 

Perinteiset joulut, juhannukset ja vaput, jolloin on vähän ikävä Suomeen… Sitten esimerkiksi jotkut Suomi-diskot, joista tulee ihan lapsuuden mehudiskot mieleen – totta kai sinne on päästävä! 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.