Annika Lantto: Ihminenkin on laumaeläin
Ihmiset tarvitsevat toisia ihmisiä samalla tapaa kuin eläimet toisia eläimiä, toteaa pellolainen toimittaja ja eläintenhoitaja Annika Lantto kolumnissaan.
Ruotsin eläinsuojelulain mukaan hevosta ei saa pitää yksin. Sillä on oltava lajitoveri seuranaan tai vähintään omaa lajia muistuttava seuralainen kuten lammas, aasi tai lehmä.
Hevonen on laumaeläin ja sen sosialiset tarpeet pitää huomioda.
Ihmisen sosiaalinen tarve
Eläinten sosialinen tarve on siis lailla säädetty ja noudatettava. Ihmisten sosialinen tarve on mutkaisempi asia lainsäätäjälle.
Mikä on yhteiskunnan vastuu yksinäistä ihmistä kohtaan?
Yksinäisyys on terveysongelma
Nykyisin yksinäisyyttä pidetään vakavana kansanterveysongelmana sekä Ruotsissa että Suomessa. Yksinäisyys on eri ihmisille eri asia; kaikki olemme joskus yksinäisiä.
Silti harva meistä myöntää olevansa yksinäinen. Se voi olla tabu, etenkin jos olet nuori.
Itse luulin nuorempana olevani sellainen, joka pärjää itse. Itse tai yksin.
Näillä sanoillakin voi luoda idean tai kuvan omasta itsestään ja yksinäisyydestään.
Matkustin, kävin konserttikeikoilla ja festareilla itse tai yksin ja muutin yksin Luulajaan.
Nuoren odotetaan muuttavan omilleen
Kun muutin kotoa omilleni ensimmäistä kertaa, päädyin opiskelija-asuntoon Luulajaan.
Olin 20 vuotta ja minun kuului muuttaa kotoa pois ja alkaa asua yksin, mutta minulla oli koti-ikävä.
Talossani asui kaiken kaikkiaan 60 opiskelijaa, enkä tuntenut ketään heistä. Luentojen jälkeen tulin aina kotia tyhjään asuntoon.
Joskus se oli ihanaa, tulla ja mennä miten halusin. Mutta olihan se hiljaista.
Lähdin kaupungin vilinään piristymään, jotta minun en tarvinnut olla aivan yksin asunnossani. Mutta kaikkien ihmisten joukossa korostui vain oma yksinäisyyteni.
Yksinäinen on outo tyyppi
Yksinäisyydestä kertominen on monelle arka ja liian yksityinen asia. Kuten eläin vailla laumaa, voi ihminen ilman läheisiä tai ystäviä vaikuttaa oudolta tai ihmeelliseltä muiden silmissä.
Ja kukaan ei halua olla se outo, yksinäinen tyyppi.
Pohjolassa paljon yksin asuvia
Tilastojen mukaan Ruotsissa ja Suomessa asuu eniten yksin asuvia maailmassa. Yksinasuvien määrä on lähes tuplaantunut kahdessakymmenessä vuodessa Suomessa. Ihmiset asuvat ja elävät soolona, ja vaikuttavat pitävän siitä.
Yksin asuminen ei välttämättä tarkoita yksinään olemista. Mutta monelle yksinäisyys on iso ongelma.
Kivulias yksinäisyys
Karoliinisen instituutin professori Peter Strang on kuvannut yksinäisyyden seurauksia kirjassaan Att höra till.
Strang muistuttaa, että yksinäisyyden oireet ihmisessä eivät ole ainoastaan psyykkisiä, vaan myös fyysisiä.
Ihminen, joka on yksinäinen vastoin omaa tahtoaan, voi kokea sitä jopa fyysisenä kipuna.
Tämän Strang selittää selviytymisviettinä: evoluutio on luonut ihmisen sellaiseksi, että sen parhaat mahdollisuudet selvitä hengissä on muiden ihmisten seurassa.
Siksi lauman jättäminen eli yksinäiseksi jääminen on monella tavalla meille epäluonnollista ja siksi fyysisesti ja psyykkisesti rasittavaa.
Eläimen kaipuu toisen luo
Hevonen joka jää yksinäiseksi, jolta viedään hevoskaveri pois, voi hirnua päivätolkulla toisen perään. Vaikka toinen on jo kaukana siitä.
Hevonen voi masentua vakavasti siitä, kun se jää yksin.
Ihmiskontakti vähenee
Yhteiskunnassa liikutaan nopealla vauhdilla kohti itsenäisempää toimintamallia, jossa kansalaisen tai kuluttajan kuuluu tehdä kaiken itse.
Kaupassa voit maksaa ostoksistasi itsepalvelukassalla ja verkkopalvelujen kautta voit hoitaa esimerkiksi pankkiasioitasi.
Ihmiskontaktia vähennetään ehkä siksi, koska se nähdään liian kalliina nykyisin. Mutta ehkä myös siksi, koska oletamme, että haluamme olla itsenäisiä.
Mutta lisääkö itsenäistyminen myös meidän yksinäistymistämme?
Pieni kylä turvaverkkona
Itse muutin takaisin pieneen kylään muutama vuosi sitten. Voisi sanoa, että palasin takaisin laumaani.
Pienessä kylässä melkein kaikki tietävät kuka olen. Myös itse tunnen tai tiedän melkein kaikki kylän asukkaat. Kuka asuu missäkin ja mitä se tekee ja niin pois päin.
Se voi olla joko ahdistavaa tai lohduttavaa tietää, että sinusta tiedetään asioita.
Parhaimmissa tapauksissa pienen kylän sosiaalinen kontrolli voi kuitenkin muodostua turvaverkoksi. Koska pienessä kylässä tiedetään myös, ketkä ovat yksinäisiä.
Kenestä tuli vasta leski, tai kuka on vasta eronnut. Aina on joku, joka huomaa missä ja milloin he liikkuivat viimeksi, ja näkevät, jos porstua on lakaistu vai ei.
Ja siksi myös huomaavat, jos joku asia on pielessä.
Kaupassa voi jutella
Pienestä kyläkaupastamme ei löydy itsepalvelukassoja.
Maitolitran ostamisen lisäksi kauppa tarjoaa myös mahdollisuuden porista jonkun kanssa hetken, jos itse haluaa siis.
Ihmissuojelulaki?
Jos ihmissuojelulaki olisi olemassa, se varmasti kattaisi myös ihmisten oikeuden sosiaaliseen elämään.
Kaikki ihmiset haluavat olla joku jollekin.
Evoluutio on luonut meihin vahvan laumatunteen, mutta yhtä asiaa emme ole vielä oppineet vielä:
Hirnumaan. Jos viitsisimme, hirnuisimme varmaan mekin toistemme perään, kun eroamme.
