Sophia, 7, on ensimmäisiä, jotka saavat käydä koulua osin saameksi Helsingissä – "Se on tosi iso asia meille"

1:43 min

Suomessa valtaosa saamelaislapsista ei saa lainkaan opetusta saamen kielissä. Taustalla on muuttoliike, joka vie nuoria saamelaisia etelän suuriin kaupunkeihin, jossa saamenkielen opetukselle ei ole perinteitä.

Helsingissä saamenopetuksen vajeeseen on kuitenkin herätty ja ensimmäinen kaksikielinen saame-suomi-luokka aloitti toimintansa viime syksynä.
 
Yksi luokan oppilaista on seitsemänvuotias Sophia Kiprianoff Helsingin Sörnäisistä. Koulupäivinä Sophia matkustaa muutaman kilometrin päähän Pasilan peruskouluun, jossa aloitti viime syksynä pääkaupunkiseudun ensimmäinen kaksikielinen saame-suomi luokka.

Sophia oppii koulussa sekä pohjoissaamea että isoisänsä kieltä koltan saamea, kertoo äiti Maarit Kiprianoff.

– Hän (isoisä) on suomalaistettua sukupolvea. Se on varmaan yksi syy siihen, että meillä kotona ei ole puhuttu kolttaa ja minä ja isoveljeni emme koskaan oppineet sitä, hän sanoo.
 
Maarit Kiprianoffin mukaan Sophian isoisä on ylpeä siitä, että tyttärentytär oppii saamea.

– Se on tosi iso asia meille, hän sanoo.

Saamenopetusta vain pohjoisessa

Valtaosa Suomen saamelaislapsista ei kuitenkaan saa saamenopetusta lainkaan. Perinteisesti saamea on opetettu vain pohjoisimmassa Lapissa. Nykyään valtaosa saamelaislapsista asuu kuitenkin Etelä-Suomessa. Heistä omakielistä opetusta saa ani harva.

Tilannetta helpottaa hieman syksyllä alkanut etäopetus tai – kuten Ruotsissa sanotaan – kauko-opetushanke, jossa saamea opetetaan tietokoneyhteyksien avulla.

Projektipäällikkö Eila Tapiola kaipaa hankkeelle lisää rahoitusta, jotta loputkin saamelaislapset saataisiin opetuksen piiriin.

Minusta Suomi on sen velkaa saamelaisille.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.