#tvångsförflyttningenavsamer

Sámit čuoččuhit iežáset rivttiid riekteproseassain – váikkuhus bággojohtimiin

Bággojohtin boazosámiin davvi Ruoŧas álggahuvvui badjel 100 jagi áigi. Vaikko lea áigá, de leat ain rabas hávit, sihke maŋisboahttiin ja sis geat šadde gillat. Otne dát leat hui áigeguovdil go dal leat máŋga riekteproseassat jođus mas sámit leat oassin ja main vuođđu lea bággojohtimat.

Läs också artikeln på svenska här om att samer är inblandade i flera pågående rättstvister som har sin grund i tvångsförflyttningarna.

Dás don gávnnat historjjá bággojohtimiid birra, geahča min áigelinjá.

Dán čavčča leat máŋga riekteproseassat jođus gos sámit lea oassin, nugo Likšus gos diggeriekti galgá čielggadit geas lea buoret riekti boazodollui Deartnaguovllus Västerbottenis. Vapsten lappby-searvi, man miellahtuid máttut leat massan vejolašvuođa geavahit iežaset boazodoallorievtti vai Vapsten čearru, man miellahtut leat maŋisboahttit sámiide geat bággehalle johtit dohko 1930-logus ja geat dal jođihit boazodoalu guovllus.  

Dát lea čielga váikkuhus bággojohtimiin mat álggahuvvojedje badjel 100 jagi áigi Ruoŧa stáhtas.

Torkel Stångberg, Vapsten lappby-searvvis lea okta guoktelogi miellahtus geat leat stevdnen Vapsten čearu ja su mielas lea buorre ahte gearregat leat álgán.

- Sii leat dal jođus. Juoga man ovddas sii leat rahčan máŋga jagi, dal lea spábba jorragoahtan.

Nuorra boazosápmelaš Ánne Ristiinná Anti, Vapsten čearus, ii leat seammá mielas.

- Dat lea hui váivi ahte máttut leat šaddan bággus johttát eret doppe Rosttus ja dal, nu máŋga generašuvnnaid ja máŋggaid jagiid maŋŋel šaddá fas diggi dán birra. Olmmoš šaddá garas go gullá nu ollu garra sániid muhto gal dat lea áŋke lossat ahte lea dakkár dilli, dadjá Ánne Ristiinná Anti.

Manin ná šattái?

Loahppageažis 1880-logu ledje riikkarájit Davviriikkain gessojuvvon. Norgga stáhta háledii eanet dáččaid davviguovlui eanadollui ja guolásteapmái. Ja go giddejedje riikkarájiid, de boazolohku loktanii Gárasavvonguovllus.

Uniovdnasiradeamis Ruoŧa ja Norgga gaskkas 1905 gáibidii Norga ahte ruoŧa sámit galge guođđit árbevirolaš guohtuneatnamiid norgga mearrariikkas. 1919 ásahuvvui vuosttaš boazoguohtunkonvenšuvnna Norgga ja Ruoŧa gaskkas. Dat rádjii garrasit ruoŧa sámiid guohtunrievtti Norggas.

Nu šattái vaikko gávdno Lappekodisilla jagis 1751, mii lea lasáhus rádjesoahpamuššii ja mii addá sámiide vuoigatvuođa johtit bohccuiguin riikkarájiid badjel.

Dát mielddisbuvttii ahte Ruoŧŧa bággegođii sámiid sirdit iežá eatnamiidda. Badjel 200 veaga ja 30 000 bohcco bággehallet johttát Gárasavvonguovllus. Boazoguohtunkonvenšuvdna guoskkai maiddái boazosámiide Västerbottenis ja Jämtlánddas ja dagahii ahte eai beassan guođuhit bohccuid norgga bealde muhto eai dárbbahan gillát seammá garrasit go sámit Gárasavvonguovllus.

Mii leat golbma prográmmas čiekŋudahttan historjjás bággojohtimiid birra. Historjá man ollusat eai leat bálljo gullan ge. Vuosttaš oasi oainnát bassin 17 beaivvi skábmamánus dii. 18.00 SVT2 ja SVT Playas.

Min almmuheamit bágggojohtimiid birra lea dahkkon ovttasbarggus Nuorat aviissain. Bággojohtimat sámiin lea stuora ja dehálaš ášši mii guoskkaha ollusiidda ain otne. Danin mii válljiimet ohcat duogášdieđuid ja dahkat jearahallamiid ovttas. Loga eanet ovttasbarggu birra dás.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio och SVT är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.


Vuođđu min journalistihkas lea luohtehahttivuohta ja bealátkeahtesvuohta.Ruoŧa Rádio ja Ruoŧa TV leat sorjjasmeahttumat politihkalaš, oskkolaš, ruđalaš, almmolaš ja priváhta sierraberoštumiid ektui.


Läs mer om hur vi bedriver vårt arbete:
Loga eanet mo mii doaimmahat bargguideamet:

Sveriges Radio