Elsa Sáivu-gonagasa máilmmis
5 avsnittRáiddu birra
Elsa Sáivu-gonagasa máilmmis lea gelddolaš ja imašlaš muitalus Elsa Laula birra, gii geahččala gádjut áhčis ja iežas unna vieljaža geat leaba šaddan Sáivu-gonagasa riikii, muhtun jávrri vuolde.
Elsa Laula lea olmmoš mii gávdnui
Dát muitalus lea máinnas, muhto Elsa Laula lea historjjálaš olmmoš. Son lei duostilis ja dehálaš olmmoš gii olles eallin agi ražai sámi vuoigatvuođaid ovddas.
Sáivu-máilbmi
Máidnasis deaivvada Elsa Sáivu-gonagasain, gii orru iežas máilmmis. Sáivu lea sierra máilbmi, gos sámi bassi eallit, vuoiŋŋat ja myhtalaš olbmot orrut. Sáivu lea hui čáppa ja čuvges báiki, muhto lea váttis johtit dáid máilmmi gaskkas. Rievtti mielde sáhtte dušše noaiddit, geat lea sámi bassi nissonat ja albmát johtit daid gaskkas. Sáivu-álbmot ledje hui fávrru, ja lohke ahte sis lea gabba eallu.
Duohtavuohta ja máinnas seaguhuvvojit
Mánáidrádio muitalus Elsa Laula birra seaguha osiid dološ sámi oskkus ja osiid Elsa Laula eallimis. Dáinna lágiin šaddá Elsa muitalus sihke máidnasiin ja duohta muitalussan. Muitalus sáhttá dagahit ahte jurddašišgoahtá mo lea leat nuorra sápmelaš dál. Nugo Elsa de fertejit sámi mánát eallit guovtti máilmmis . sámi ja ruoŧa ja dat ii leat álo nu álki.
100 jagi ávvudeapmi
Máidnasis čállá Elsa Laula sihke reivve ja girjjiid. Dan dagai duohta eallimis maid. Son lágidii vuosttas sámi riikačoahkkima Troanddimis jagi 1917. Máidnasis gohčodat dan ”njeallje biekka deaivvadeapmin”. Dan čoahkkimis lea 100 jagi ávvudeapmi 2017`s.
Čállit: Johan Sandberg Mcguinne och Anne Wuolab
Neavttár: Anne Wuolab
Illustratör: Emma Fox Sandberg
Buvttadeaddji: Jenny Israelsson Skoglund
Elsa lea áhčči ja unnavieljažin oaggumin. Iđitbeaivváš báitái duottar jávrái ja Elsa čoaggá murjiid. Ja de gullá go hirbmadit stužiha. Veahket! Mun lea darvánan, Máhtte/Mattias čuorvu..
Elsa lea áhčči ja unnavieljažin oaggumin. Iđitbeaivváš báitái duottar jávrái ja Elsa čoaggá murjiid. Ja de gullá go hirbmadit stužiha. Veahket! Mun lea darvánan, Máhtte/Mattias čuorvu..
Elsa lea čuvvon iežas áhči ja unnavieljaža jávrri bodnái. Ja jos soai galgaba beassat eret Sáivu-gonagasas, de ferte dahkat juoga. Čállit reivve muhtun gonagassii.
Elsa lea čuvvon iežas áhči ja unnavieljaža jávrri bodnái. Ja jos soai galgaba beassat eret Sáivu-gonagasas, de ferte dahkat juoga. Čállit reivve muhtun gonagassii.
Sáivu-gonagas liikui Elsa reivii. Dál beassá fas deaivvadit áhčiinis ja unna vieljain Máhtiin. "Áhčči!" čuorvu son ilus. "Áhčči!"
Sáivu-gonagas liikui Elsa reivii. Dál beassá fas deaivvadit áhčiinis ja unna vieljain Máhtiin. "Áhčči!" čuorvu son ilus. "Áhčči!"
Sáivu-gonagas rievdadii. Reive ii lean doarvái buorre. Dál ferte Else čállit girjji, muhto movt dat menestuvvá? Son han lea dušše 9 jagi boaris.
Sáivu-gonagas rievdadii. Reive ii lean doarvái buorre. Dál ferte Else čállit girjji, muhto movt dat menestuvvá? Son han lea dušše 9 jagi boaris.
Elsa čálii girjji, muhto ii geargan addit dan Sáivu-gonagasii rivttes áigái. Dál lea son ožžon measta veadjemeahttun barggu. Son galgá njeallje biekka oažžut deaivvadit. Maid dat mearkkaša
Elsa čálii girjji, muhto ii geargan addit dan Sáivu-gonagasii rivttes áigái. Dál lea son ožžon measta veadjemeahttun barggu. Son galgá njeallje biekka oažžut deaivvadit. Maid dat mearkkaša
