1 av 2
2 av 2
Petrusta Hannun olalla.

CHATT MED ANNELI OCH INGA-BRITT 14.1.09

Anneli Mäkinen ja Inga-Britt Uusitalo vastasiat kielikysymykshiin verkossa Päivän tiiman jälkeen 14. tammikuuta 09 kun puheena on pylsy, petkele, pomo ja paljon muuta.
Tässä kysymykset ja vastaukset:

Bengt Wanhainen:Vad heter älgfamiljen på meänkieli, har hört så många varianter
Inga-Britt Uusitalo:Älgko-naaras (hirvi) Älgkalv-hirvenvasikka eli hirvivasikka/ vasikka Älgtjur-koiras
Sven Abrahamsso:JAg googla på pertuska och hittade foton på den och ursprungligen så är pertuska och vapnet som riddarna använde förr hillebard samma sak.
Inga-Britt Uusitalo:Jadå. Niin se oon. Mutta met emmä kerihneet sanoa
lena nutti:Hej! Yritän kirjottaa suomeksi. En tohtinut soittaa ohjelmaan mutta haluaisin kysyä ”krepsa” sanasta. Mistä se tullee? Saataa sanoa ”krepsata” (verbi).
Inga-Britt Uusitalo:Missäs yhtheyessä sitä käytethään? Mie olen kuulu kräpsähtää eli kräpsähtänny ko sanothaan ette jollaki ei ole kaikki kamarit aivan kuumana kirjottaa I-B
lena nutti:Krepsa on tytävär joka on muotikas, heiluvat vaatheet jokka ei istu kroppia myöten. tyvär kulke siellä ja täällä ja hakke piian poikia? Koira joka liikkuu paljon ja huitoo hännällä, se kreppsaa ja on kreppsa
Inga-Britt Uusitalo:Tätä met emmä olheet kuuhlet. Olipa hauska oppia tämän sanana.Ikä oon oppia eikä ellää. IB ja A
Moderator:”petkele” har en vinge på bladet som går ända in till skaftanslutningen för att styra bort barken från trädet så att den inte är i vägen för nästa barkningsrörelse framåt medan ”porraskrapa” inte har någon styrvinge utan är helt rak. ove kangas
haluan tietää:Ruottin sana CHEF. Mikä on paras käänös meänkielelä; pomo, johtaja, päälikkö vain sjeeffi mitä mieltä on anneli ja mitä mieltä on inga-britt
Inga-Britt Uusitalo:Soon aivan missä yhtheyessä tätä käyttää. Pomo oon mahtava johtaja/pamp eller boss. Sannaa ei voi käyttää asialisessa yhtheyessä, soon enämpi niinku Maffiapomo. Johtaja johtaa isoa sakia eli yritystä esim kunnanjohtaja ja koulujohtaja. Päälikkö oon armeassa eli palopäälikkö/ brandchef. Emmä met käytä kumpikhaan sjeeffisannaa.I-B ja A
Inga-Britt Uusi:Ang frågan eller ordet Petkel svarade ju Olle Pantzare så bra om det i Kieliohjelma. Han sa att porraskrapa var en skrapa för att ta bort is eller snö med. Petkel är ett barkjärn.
haluan tietää:När upptäckte man i tornedalen att man inte talade finska utan något helt annat
Inga-Britt Uusitalo:Anneli: Jag tycker inte att det är ngt helt annat. För mig är meki en nordfinsk dialekt som på sv sidan influerats starkt av svenskan och under årens lopp har den distanserats mer och mer från finskan i Finland och blivit ett eget språk i Sverige som kallas Meänkieli
haluan tietää:Hirvistä. Olen kuulu ussein ette sanothaan ette sielä oli vasikka ja vaen (vasikasta ja hänen mammasta) Onkos se väärin?
Inga-Britt Uusitalo:Ei kyllä sitäki käytethään mutta ussein sitä käytethään kansa poroista
haluan tietää:Onkos sana Huisplanteri tuttua?
Inga-Britt Uusitalo:Oon se oon semmonen joka ei ole oikein tähelinen, vähän resu. Tuttua kummalekki vaikka Anneli sannoo ette Huis oon enämpi tuttua hälle.
Moderator:Hej Petkeli hään oon barkspade. Karl Gösta Aasa ja mie olema samasta kylästä mutta se hään ei tuntenu tätä sannaa. Met parkkasimma pölkkyjä petkelillä ennen aikhaan Juoksengissa. Heipä hej Lars Lampinen
Moderator:Petkele det är en barkspade, vi som fick barka timret under våren på 1950 talet glömmer det aldrig, kan fortfarande förnimma den goda doften från timret vi barkade. Hälsningar Nils Aspehult Kiruna
Bertil Funck:Kiitos vastauksesta! Mie soitin taas Nilivaaraan siittä makkarasta. Makkarantekiä meinasi että se oli suoli, ja puhu sitten vielä ”pylsystä” joka oli vattanosa (verkkomaha, eli mikä nimitys sulla oli, Anneli? Onko ”pylsy” tuttu?) Inga-Britt - mie ajattelin itte sinun sanakirjaaporoasioista, mutta tämä on tietenki enämpi ruokaasia. Viellä lopuksi - mikä se oli se ”tolvfingertarm” ja se ”veckad”? Sie sanoit net sanat, muuta en oikeen kuunellu tarkasti. / B.F
Inga-Britt Uusitalo:Hej! Tolvfingertarm oon pohjukaissuoli veckad oon poimullinen suomeksi. Pylsy oon hyvin tuttua mulle mutta ei Annelille. Se oon joilekki herkkuruokaa niinku esim Birger Winsale joka siittä oikein tykkää. Pylsy oon mahalaukun-kappalheesta neulottu pussi joka oon täytetty veritaikinalla ja höystetty tali-palasilla, neulottu kiini ja paistettu ko makkara.
haluan tietää:Hirvistä vielä. Rykiväkkö net, niinku porot?
Inga-Britt Uusitalo:Poro rykkii hirvi oon kiimassa. (Vissiin)
Inga-Britt Uusi:Ja-a petkel-sana kyllä innostuttaa ja monela oon omat kokemukset tästä. Ja niishiin liitty paljon vahvoja aistin- muistoja. Sehään oon hauska.
haluan tietää:Vaen-sana, onkos se sama ko ruottin ”vaja”. Oliskhaan se saamenkieltä?
Inga-Britt Uusitalo:Jo tätä samma käytethään porostaki vajin elikkä vaen mutta meilä ei satu olheen saamenkielistä sanakirjaa täälä nyt niin met häymä kattoa tätä sannaa uuesti ensi kerraksi ko met olema raatiossa kuukauen päästä.
Moderator:

KIITOS KAIKILE

JATKOKESKUSTELUA:

Hei Anneli!

Tähän alle laitan pari kommenttia ohjelmassanne olleista sanoista. Ja laitan oheen kaksi kuvatiedostoa, toisessa Hannu-poika pertuska olalla museollamme ja toiseen olen piirtänyt työkalut pikaisesti.

Tarkenemisiin,  kari


Meillä on pertuska/ojakirves ollu käytössä ylheisesti, kaivinkonhet ovat ne syrjäyttänhet samoin kun lapion, Kätkäsuvanossa niitä pertuskoita on tehtykki.
Eppäilen sanan alkuperäksi joko venäjää tai ranskaa, ja että pertuska on alun perin ollu sotakirves. Se on niin painava ja eri muotoinen kuin vesuri ettei sitä voi vesuriin sekoittaa jos pertuskan on nähnyt tai käyttänyt sitä edes kädessä.


 


Minun muistiinpanoissa:
pertuska = ojakirves, ven.berdys. Tuossa Ouniksen takana Kätkäsuvanossa tehthin ennen pertuskoja ojurille jokka olthin sen ajan kaivinkonheita.
Nykysuomen sanakirjan (1964) mukaan pertuska: hilparin tapainen pitkävartinen pisto- ja lyömäase, jonka terä oli muodoltaan symmetrinen.

Petkele = varrellinen parkinkuorimarauta kuten se Kiirunan mies selostikin, sen käyttö on nykyään rappujen jäänhakkuurauta jota varten tehdään aivan omat petkeleensä joilla ei savotoihin kannattaisi lähteä.

Vesuri = vesojen/risujen katkomiseen tehty pitkäteräinen(veitsenomainen terä) ja kippuranokkainen varrellinen raivauskirves.

Pakkastippuri voisi ihan hyvin olla ihmisen nenä ilmaistuna leikillisesti kuten on yleisesti tapana?

ANNELI VASTAA:

Kyllä nämät työkampheet oon niin rakhaat ja tärkeät, niissä oon meän likkeinen menneisyys, niinkö tet näettä tästä Karinki kommentista.
Hän oon kuvannu pojan pertuska olala.
Panin merkile tuon muoon olthin, ei oli(vat) jokka oltthin. Se on se sama ko lannankielessä, eikös olekkki?

Pistäkkää nokka ulos, siellä loistaa ihana valo.

Anneli


 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".