Lissää valtaa luvathaan minoriteettikielisille

”Från erkännande till egenmakt”

” tunnustuksesta omavaltaseksi”,

niin kuttuu valtio heän vähemistöpolitiikkaa.

Tällä meinathaan ette se laki joka tähän saakka on antanu ihmiselle oikeun käyttää meänkieltä, saamea, suomea, roomitten kieltä ja osittain jiddishtäki ei ole toiminu. Laki on ollu vain tunnustus koska ei ole pietty vaarila ette sitä on seurattu ja rahhaa on ollu liian vähän.

Nyt meinathaan ette 70 miljoonaa kruunua vuosittain, niitten entisten 10 miljoonan kruunun lisäksi, muuttas asioita.

Lakhiin tulhaan kirjottamhaan ette minoriteettikielisten kansa pittää jatkuvasti olla yhteyessä niin ette lain ajatus totteutethaan. Sametinget ja Tukholman lääninhallitus panhaan pithään vaarila ette näin tapahtuu.

Suuriin muutos on se ette nykysten Norrbottenin viien kunnan lisäksi niin suomenkieliset Tukholman ympärillä ja Mälarlaaksossa, 18:ssa eri kunnassa, saisit vissit oikeut toimia omala kielelä myndigheetitten, ennen kaikki kunnitten kansa, ja saa lasten- ja vanhoittenhoitoa suomeksi.

Nythän vain viiessä eri kunnassa Norrbottenissa (Pajala, Övertorneå, Haparanda, Kiruna, Gällivare) on tämmönen suomen ja meänkielen hallintoalue.

Samanlaihin Norrlannin sisämaassa ja Yymeossa saamenkieliset saisit vastaavanlaisia oikeusia 13;ssa eri kunnassa.

Näile uusile hallintoalue-kunnile mennee 50 miljoonaa kruunua siittä 70 lisämiljoonasta.

Tämän lisäksi meinaa porvarihallitus ette pittää saattaa kirjottaa ja saa vastauksen suomeksi ja saameksi ko on yhteyessä vakkuutuskassan, Skatteverkin ja kolmen muun viranomhaisen kansa - sama missä assuu maassa.

Myndigheetit käskethään laithaan töihin ihmisiä jokka ossaava saamea, suomea ja meänkieltä niin ette net pystyvä tarjoamhaan kirjalista servistä koko maassa.

Kuntia näitten hallintoalueitten ulkopuolelaki kehotethaan vanhoittenhoitoa tarjoahmaan suomen-, meän- ja saamenkielilä ja Vägverket pittää tieviitoissa käyttää paikkakunnan omia alkuperäsiä nimiä. Nimet pitävä kans kelvata postiosoitheena.

Sitten meinathaan antaa vasittua tukea erikoisen uhatuile kielile, ennenkaikkia saamen ja meänkielilä. Nämet kielet on sukupuuthoon kuolemassa. Etelesaamen kieli saapi kaks kielisentteriä (Östersund ja Tärnaby) ja yksityisiä ihmisiä tulhaan rahalisesti auttamhaan niin ette saisit kielen oppia eli pittää sen yllä ja meänkielen kielenhuolthoon, språkvård , luvathaan rahhaa. Mutta mitä se konkreettisesti meinaa, siittä ei kirjoteta mithään.

Minoriteettiföreningile luvathaan rahhaa ja ruottalaisile haluthaan tietoa jakkaa minoriteetitten olemassaolosta, esimerkiksi laittamalla vasitun kotisivun näistä.

Bertil Isaksson

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".