Viktor Holappa Jonsson asuu Sundsvallissa ja on oppinut suomen kielen äidiltään

Suomalaistaustaa, suomen kielen siirtoa ja Haaparannan kielitilannetta. Sundsvallin studiossa tiistaina 28. huhtikuuta Mauri Junes

Ruotsissa on melkoisesti finnejä
 

Ruotsissa asuu noin 675 00 meitä, joilla on ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven suomalaista, ja Norlannissa meitä on yhtä paljon kuin Luulajassa ja Haaparannalla on asukkaita yhteensä eli noin 82 000.

Tapaamme sundsvallilaisnuoren, Viktor Holappa Jonssonin, hänen suomen kielen taitonsa on äidin ansiota.

Haaparantalaisen Mellajärven perheen kaksikielisyyttä tukee myös ympäröivä yhteiskunta. Haaparannan asukkaista 75 prosentilla on  suomalaistausta.

Vain kolmannes suomalaistaustaisista suomenkielisiä

Tukholman yliopiston ja Mälarinlaakson korkeakoulun suomen kielen professori Jarmo Lainio arvelee, että vain reilu kolmannes Ruotsin kaikista suomalaistaustaisesta puhuu suomen kieltä. Kieli on hänen mukaansa hävinnyt monista perheistä sekä yhteiskunnan vähäisen tuen että suomen kielen heikon statuksen takia.

Haaparannalla puhutaan suomen kielen erityisasemasta

Haaparanta on Ruotsin suomalaistaustaisin kunta, onhan sen asukkaista 75 prosentilla ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven suomalaistausta.
Tämä ei kuitenkaan näy tai kuulu virallisen Haaparannan kaduilla tai kunnan päättävissä elimissä. Ennen vaaleja kaikki puolueet lupasivat valtuuston kokousten tulkkausta suomeksi, nyt siihen ei löydy tarvittavia varoja.


 

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".