Karjalan kielelle vaaditaan vähemmistöasemaa Suomessa

Suomessa vaaditaan vähemmistökielen asemaa karjalan kielelle. Karjalan kieli on suomen lähin sukulaiskieli, jota Suomessa puhuu viitisen tuhatta ihmistä. Vähemmistökieliaseman toivotaan auttavan kielen säilyttämisessä ja antavan uusia resursseja sen opettamiseen.

Suomessa riittää karjalan murteen puhujia, mutta varsinaista karjalan kieltä taitaa vain muutama tuhat ihmistä. Suomen läheisimmän sukukielen puhujia arvioidaan tällä hetkellä olevan maassa viitisen tuhatta. Puhujien määrä on viime vuosina ollut hienoisessa kasvussa Venäjältä suuntautuvan maahanmuuton takia.

Näin kertoo Karjalan kielen seuran varapuheenjohtaja Pertti Lampi, joka itse on opetellut karjalan kieltä aikuisena karjalantaitoisen äidin innostamana.

Kielenä karjala on kuitenkin ikivanha, sen edeltäjää muinaiskarjalaa puhuttiin Suomen alueella jo tuhat vuotta sitten ja kirjoitettuna kielenäkin karjalaa on käytetty jo vuosisatoja. Nyt karjalan kieli halutaan pelastaa vähemmistökielen aseman avulla.

Hakemus asiasta on tehty jo Suomen hallitukselle ja toiveet ovat korkealla.

Suomessa ei ole virallisesti missään määritelty  vähemmistökieliä nimeltä, mutta kieliä mainitaan toisaalta perustuslaissa, toisaalta uudessa kielilaissa. Niiden mukaan vähemmistökieliksi luokitellaan Suomessa romani, saame, viittomakieli, jiddish, tataarin kieli ja perinteisesti Suomessa puhuttu venäjä.  Ruotsi on toinen Suomen virallisista kielistä.

SR Sisuradio/Katri Nisula
katri.nisula@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".