Kysymys suomen kielen käytöstä valtiopäivillä siirtyy

Kysymys vähemmistökielisestä asioinnista valtiopäivillä ei ole kuollut, mutta sen käsittely siirtyy ainakin vuodella.

Liselott Hagberg, Kansanpuolueen vähemmistöasioiden puhemies valtiopäivillä, on selvittänyt mahdollisuuksia jatkaa puoluetoverinsa, entisen valtiopäiväedustaja Nina Lundströmin herättämää kysymystä siitä, voiko valtiopäivillä käyttää myös suomen kieltä.

Perustuslakivaliokunnassa asiaa on vaikea nostaa esille ennen kuin siitä tehdään yksittäinen aloite, Hagberg sanoo.

Kansanpuolueen valtiopäiväedustaja Nina Lundström jätti viime vuonna ensimmäistä kertaa kirjallisen kysymyksen ministerille suomeksi. Valtiopäivien silloinen puhemies Björn von Sydow kielsi kuitenkin kysymysten esittämisen suomeksi viitaten valtiopäivien tapaan, jonka mukaan kaikki yhteydenpito tapahtuu ruotsiksi.

Lundström ei tyytynyt vastaukseen, vaan vaati puhemieheltä selvitystä siitä, mitä valtiopäiväjärjestyksen tai hallitusmuodon pykälää vastaan kysymyksen esittäminen kansallisella vähemmistökielellä sotii.

Lundström itse putosi valtiopäiviltä syksyn vaaleissa, mutta hänen puoluetoverinsa Liselott Hagberg, kansanpuolueen puhemies vähemmistökysymyksissä, lupasi viedä asiaa eteenpäin. Hagberg on nyt selvittänyt, voisiko Ruotsin vähemmistöpolitiikan seurannasta vastaava perustuslakivaliokunta ottaa omasta aloitteestaan kysymyksen käsiteltäväkseen.

Se ei kuitenkaan näytä mahdolliselta, joten Hagberg aikoo tehdä aloitteen asiasta ensi syksyn yleisellä aloitekaudella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että asia tulee perustuslakivaliokunnan pöydälle vasta vuoden päästä keväällä, Hagberg laskee.

- Täten minulle jää aikaa tehdä asiasta hyvä aloite, Hagberg toteaa.

SR Sisuradio/Kaisa Vuonokari
kaisa.vuonokari@sr.se 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".