Suomenkielisiä tulkkeja tarvitaan sairaanhoidossa

Suomenkielisen tulkkauksen tarve sairaanhoidossa on kääntynyt kasvuun monin paikoin Ruotsia, osoittaa Sisuradion tekemä kartoitus. Esimerkiksi Örebron läänissä ja pohjoisessa Älvsborgissa suomenkielisten tulkkausten määrä lisääntyi viidenneksellä viime vuonna. Tulkkitoimistojen mukaan ilmiön taustalla on ruotsinsuomalaisen väestön ikääntyminen. Eskilstunalainen Reino Salmela tarvitsee tulkkiapua lääkärillä käydessään.

Eskilstunan Tunagårdenin suomenkielisellä osastolla asuva Reino Salmela saa apua vanhainkodin henkilökunnalta kontakteissa sairaanhoidon kanssa. Joitakin Tunagårdenin vanhuksia auttavat sukulaiset, toiset haluavat ammattitulkin.

Eskilstunan seudulla suomenkielisen tulkkauksen tarve on kasvanut viime vuosina. Sisuradion tekemä kartoitus osoittaa, että trendi on sama myös ainakin Västmanlandissa, Örebron läänissä, Skaraborgissa, osissa suur-Tukholmaa, sekä Pohjois-Älvsborgissa ja pohjoisessa Bohusin läänissä.

Trollhättanissa toimivan SP Tolkarna-tulkkipalvelun tulkkaukset suomeksi lisääntyivät noin 20 prosentilla viime vuonna. SP Tolkarna johtaja Anja Olsson uskoo, että suomenkielisten tulkkipalveluiden tarve kasvaa vielä muutaman vuoden ja taantuu sitten. Ruotsinsuomalaisten toinen sukupolvi ei enää tarvitse tulkin apua.

Sisuradio kysyi kaikilta 18 Ruotsin maakäräjältä (landsting) ja kahdelta sairaanhoitoalueelta (Länsi-Götanmaa ja Skåne), minkä verran suomenkielisiä tulkkauksia on tehty viime vuosien aikana, ja mikä kehityksen suunta on. Tietojen saaminen osoittautui hankalaksi, koska tulkkipalvelut on lähes koko maassa ulkoistettu, ja jaettu useiden, usein yksityisten tulkkitoimistojen kesken.

Läheskään kaikilla maakäräjillä ei ole kattavaa kuvaa eri kielisten tulkkien käytöstä omalla alueellaan, ja monissa tapauksissa maakäräjien edustaja siirsi asian yksittäisten tulkkitoimistojen vastattavaksi. Vastaus saatiin 14 maakäräjältä, alueelta tai niiden piirissä toimivalta tulkkitoimistolta.

Näistä kuudessa suomenkielisten tulkkipalveluiden tarve on lisääntynyt (Eskilstunan seutu Sörmlannissa, Västmanland, Örebron lääni, Skaraborg, Pohjois-Älvsborg ja pohjoinen Bohusin lääni sekä jossain määrin myös Tukholman seutu). Neljä maakäräjää tai aluetta (Norrbotten, Blekinge, Länsi-Götanmaa ja Taalainmaa) ei pystynyt antamaan tietoja luotettavien tilastojen puuttuessa. Neljän maakäräjän alueella (Gotlanti, Gävleborg, Kronoberg ja Värmlanti) ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suomenkielisten tulkkausten määrässä 2000-luvulla.

Suur-Tukholman alueelta ei ollut saatavissa luotettavia tilastoja. Yksittäiset tulkkitoimistot, kuten Sematix ja Järva Tolk & Översättning AB kertovat kuitenkin huomanneensa hienoista kasvua suomenkielisten tulkkien kysynnässä nimenomaan sairaanhoidon piirissä.

SR Sisuradio/Merja Laitinen, Ulla Rajakisto ja Tiina Laitila Kälvemark
tiina.laitila@sr.se  

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista