Tulkkauspalvelut retuperällä

Suomenkielisten tulkkipalvelujen tarve on kasvussa monin paikoin Ruotsia. Tulkkien käytöstä sairaanhoidossa vastaavat maakäräjät. Sisuradion tekemä kartoitus kuitenkin osoittaa, että tietoisuus suomenkielisen tulkkipalvelun kasvavasta tarpeesta on maakäräjien piirissä heikko. Tämän on huomannut myös Ruotsinsuomalaisten keskusliitossa vanhusasioita hoitava toimitsija Helena Kivisaari.

Tulkkausasioista vastaavien henkilöiden jäljittäminen Ruotsin maakäräjiltä on varsinaista salapoliisintyötä. Esimerkiksi Tukholman läänin maakäräjillä toimittaja yhdistetään yhteensä 18 eri henkilölle ilman, että asiasta tietävää tahoa löytyy.

Ruotsin kuntien ja maakäräjien keskusliitossa muiden kuin ruotsinkielisten vanhusten hoidon tarvetta ei ylipäätään suunnitella. Myöskään sosiaalihallituksesta tai sosiaaliministeriöstä ei löydy asiantuntijaa, joka pohtisi sairaanhoidossa käytettävien tulkkipalvelujen tulevaisuutta. Tämä siitä huolimatta, että tulkkauskustannukset ovat voimakkaassa kasvussa lähes kaikkialla Ruotsissa.

Myöskään sosiaaliministeri Göran Hägglund ei halua kommentoida suomenkielisten tulkkausten tarpeen kasvua. Hän siirtää asian Tukholman avustavan finanssimaakäräjäneuvoksen, kristillisdemokraattien Stig Nymanin vastattavaksi. Stig Nymanin mielestä suomenkielisten tulkkausten lisääntyminen on loogista väestön ikääntymisen vuoksi. Hän arvelee, että asia vaatisi jatkossa parempaa suunnittelua ja pohdintaa.

Tulkkauskustannukset ovat kasvussa kaikkialla maassa. Tukholman läänin maakäräjille tulkkaus maksoi viime vuonna 60 miljoonaa kruunua - kaksi kertaa enemmän kuin 90-luvun lopussa. Suurimmasta lisäyksestä vastaavat kuitenkin muut kielet kuin suomi - esimerkiksi arabia ja urdu.

SR Sisuradio/Tiina Laitila Kälvemark
tiina.laitila@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista