Kielitaito on edelleen este liike-elämässä

Tuhannet eurooppalaiset yritykset menettävät vuosittain sopimuksia ja toimeksiantoja, koska ne eivät pysty kommunikoimaan asiakkaidensa kielillä.

Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voisivat huomattavasti kasvattaa vientiään, jos ne sijottaisivat enemmän vieraiden kielten osaamiseen.

Kielitaito parantaa yritysten menestymisen mahdollisuuksia niin EU:n sisämarkkinoilla kuin maailmanmarkkinoillakin.

Asiasta kertoo Britannian kansallisen kielikeskuksen CILTin perjantaina julkaisema tutkimus yritysten henkilöstön kielitaidon puutteen vaikutuksista Euroopan talouselämään.

Tutkimus perustuu kaikkia EU-maita edustavaan 2 000 pienen tai keskisuuren yrityksen otantaan. Vertailuryhmänä oli 30 monikansallista yritystä. Tutkimustuloksia täydennettiin useilla tapaustutkimuksilla.

Melkein puolet tutkimukseen osallistuneista vientiyrityksistä aikoo laajentaa toimintaansa uusille markkinoille seuraavien kolmen vuoden kuluessa. Siksi niiden on kohennettava kielivalmiuksiaan.

Sen sijaan, että ne järjestäisivät itse kielikoulutusta henkilöstölleen, pienet ja keskisuuret yritykset kuitenkin yleensä palkkaavat uusia työntekijöitä, jotka jo hallitsevat tarvittavaa kieltä. Tämä ei kuitenkaan ole paras mahdollinen ratkaisu, sillä monet yritykset menettävät markkinaosuuksia kielitaidon ja kulttuurituntemuksen puutteen vuoksi.

Tutkimuksen mukaan panostaminen kielitaidon kehittämiseen koko EU:n laajuisesti parantaisi pitkäaikaisesti pienten ja keskisuurten yritysten tuottavuutta ja vientimenestystä.

Monikielisyysasioista vastaava komissaari Leonard Orban sanoo, että yritysten ei pitäisi sälyttää vastuuta kielitaidon kehittämisestä pelkästään koululaitokselle.

Raportissa todetaan, että vaikka englanti on talouselämän maailmankieli, myös monia muita kieliä käytetään laajasti yritysmaailmassa. Liikesuhteiden menestykselliseen hoitamiseen tarvitaankin monesti useita eri kieliä. Tärkeimpiä ovat puhutuimpien eurooppalaisten kielten, kuten saksan, ranskan ja espanjan lisäksi myös muut suuret maailmankielet, kuten kiina, arabia ja venäjä.

CILTin tutkimuksessa esitettyjen suositusten pohjalta lähiaikoina perustetaan komission ja talouselämän edustajien yhteinen foorumi, jossa tarkastellaan kielitaidon vaikutusta EU:n kauppaan ja työllisyyteen.

Komissaari Orban uskoo, että Euroopan talouden kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa tuntuvasti edistämällä monikielisyyttä muun muassa EU:n kulttuuri-, koulutus-, viestintä- ja työllisyyspolitiikassa.

SR Sisuradio/JI
uutiset@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista