Suomen kaksikielisillä on vahva vähemmistöidentiteetti

Suomessa tekeillä oleva tutkimus osoittaa, että myös kaksikielisten perheiden lapsille voi kehittyä vahva vähemmistöidentiteetti. Tutkimuksen mukaan lapset joiden kotona puhutaan sekä suomea että ruotsia, samaistuvat Suomessa vahvasti suomenruotsalaisuuteen ja ruotsin kieleen. Näin huolimatta siitä, että tutkimus tehtiin Helsingin seudulla, jossa väestön enemmistö on suomenkielistä.

Tutkija Camilla Kovero on kollegansa kanssa selvittänyt lähes 900 ruotsinkielistä koulua käyvän suomalaislapsen kielellistä ja kulttuurista identiteettiä. Tutkimuksessa mukana olleista lapsista valtaosa tuli kaksikielisistä perheistä. Vaikka lasten kotona puhuttiin sekä suomea että ruotsia, suurin osa lapsista piti itseään nimenomaan suomenruotsalaisena. Ruotsinkielen vahvaa asemaa lasten identiteetissä osoitti myös se, että vaikka äidin tai isän kanssa puhuttiin suomea, sisarusten kanssa seurusteltiin ruotsiksi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvoivat, sitä enemmän he käyttivät ruotsia. Monet lukioikäiset kertoivat jo osaavansa ruotsia selvästi paremmin kuin suomea.

Sillä, kumpi vanhemmista puhui ruotsia, ei näyttänyt olevan väliä kieli-identiteetin kehittymiselle.

SR Sisuradio/Katri Nisula
katri.nisula@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".