Ruotsin kielen asema aiotaan virallistaa

Kansankodin aikaisessa Ruotsissa ei ole uskallettu tunnustaa ruotsia maan pääkieleksi, vaikka käytännössä ruotsi on ollut hallitseva kieli. Näin todetaan Ruotsin kielipolitiikkaa käsittelevässä tuoreessa väitöskirjassa. Sosiaalidemokraattien Ruotsissa on ollut tabu nostaa kieli maan symboliksi, sanoo väitöskirjan kirjoittanut Tommaso Milani.

Tukholman yliopiston kaksikielisyystutkimuksen keskuksen tutkija Tommaso Milani on vasta valmistuneessa väitöskirjassaan tarkastellut muun muassa sitä, miksi Ruotsissa maan pääkielen vahvistaminen lailla on ollut herkempi kysymys kuin muualla. Milanin väitöskirjan mukaan Ruotsissa valllassa olleeseen kansankotiaatteeseen ei ole sopinut ruotsin kielen nostaminen kansalliseksi symboliksi. Ideologia ei myöskään ole sallinut eri kielten välistä hierarkiaa, joka kuitenkin käytännössä on jo ollut voimassa. Tommaso Milanin mielestä ruotsin kielen muita maan kieliä vahvemmasta asemasta puhuminen on ollut suoranainen tabu.

Vasta EU-jäsenyys herätti Ruotsissa keskustelun ruotsin kielen aseman virallistamisen tarpeesta, Milani toteaa. Nyt Ruotsissa valmistellaankin nykyisen porvarihallituksen aloitteesta lakiesitystä, jolla ruotsin kielen asema on määrä sineitöidä.

SR Sisuradio/Kaisa Vuonokari
kaisa.vuonokari@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".