Kielten moninaisuus halutaan taata lailla

Ruotsi ottaa historiallisen askelen, jos maahan tulee kielilaki, jossa tunnustetaan sekä ruotsin kieli että kansalliset vähemmistökielet. Näin sanoo Ruotsin kielipoliittisesta keskustelusta vasta valmistuneen väitöskirjansa kirjoittanut tutkija Tommaso Milani.

Tommaso Milani Tukholman yliopiston kaksikielisyystutkimuksen keskuksesta on seurannut Ruotsin kielipoliittista keskustelua. Milanin väitöskirjassa todetaan, että Ruotsissa ei ole koko toisen maailmansodan jälkeisenä sosiaalidemokraattisena kansankotikautena haluttu lailla vahvistaa ruotsin kielen asemaa maan pääkielenä, mikä on harvinaista kansainvälisessä vertailussa. Kansalliset vähemmistökielet Ruotsi vahvisti vasta voimakkaan painostuksen jälkeen vuonna 1999 kun se päätti allekirjoittaa Euroopan neuvoston kaksi vähemmistösopimusta.

Nyt hallituksen nimittämä selvittäjä valmistelee kuitenkin lakiesitystä, jossa määritellään ainakin ruotsin kielen asema, mutta johon todennäköisesti sisällytetään myös kansalliset vähemmistökielet. Tutkija Tommaso Milanin mielestä Ruotsi hyötyisi siitä, että lakiin sinetöitäisiin kaksi tosiasiaa: Ruotsin kielellinen moninaisuus sekä ruotsin kielen asema maan pääkielenä.

- Laki voisi täten suojella ruotsin kieltä englannin ylivallalta, mutta samalla myös kansallisia vähemmistökieliä kielisorrolta, Milani toteaa.

SR Sisuradio/Kaisa Vuonokari
kaisa.vuonokari@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".