EU valvoo heikosti vähemmistöjen tilannetta

EU valvoo jäsenmaidensa kielivähemmistöjen tilannetta aivan liian heikosti. Tätä mieltä ovat vähemmistökielikysymysten kanssa EU:ssa töitä tekevät poliitikot ja asiantuntijat. Jäsenmaiksi pyrkiville maille asetetaan kovat vaatimukset vähemmistöjen hyvästä kohtelusta, mutta kun ovi on kerran auennut EU:hun, ei unioni enää valvo kielivähemmistöjensä oikeuksien toteutumista, sanoo Johan Häggman, joka työskentelee EU:n monikielisyyskomissaarin asiantuntijana Euroopan komissiossa.

- Kaikki uudet jäsenmaat joutuvat ottamaan huomioon Kööpenhaminan kriteerit ja siksi niiden vähemmistötilanne on aika hyvä: vähemmistöillä on oikeus saada palvelua vähemmistökielellä ja oppia vähemmistökieltä, Häggman sanoo.

- Se on tähän asti ollut ongelma että tilannetta ei seurata sen jälkeen kun maat on hyväksytty jäseniksi. Niitä pitäisi ehkä seurata enemmän, Häggman jatkaa.

Euroopan unionin kaksijakoisuus vähemmistöjen suhteen aiheuttaa närää ei ainoastan EU:n asiantuntijoiden vaan myös Euroopan parlamentin poliitikkojen keskuudessa. Henrik Lax on suomenruotsalaisten edustaja ja parlamentin vähemmistöryhmän jäsen.

- Tulokkaalta voi kyllä vaatia ryhdistäytymistä vähemmistöjensä kohtelussa, mutta sen jälkeen ei. Paradoksaalista kyllä tulokkailta vaaditaan usein enemmän kuin mihin Ranska tai jotkut muut jäsenmaat itse yltävät, Lax sanoo.

Myös katalaaneja ja Euroopan maattomia kansoja parlamentissa edustava Espanjan europarlamentaarikko eli meppi Bernat Joan i Marí pitää kuilua ehdokasmaiden ja jäsenmaiden välillä epäkohtana, joka pitäisi korjata.

SR Sisuradio/Kaisa Vuonokari
kaisa.vuonokari@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".