Mielenterveystyön lisäpanostus ei tuottanut tulosta

Mielenterveyshuoltoon sijoitetut 700 miljoonan kruunun lisävarat eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Potilaille miljoonista ei ole ollut paljoakaan apua. Näin arvioi sosiaalihallitus panostuksen loppuraportissa. Lisärahan avulla parannettiin kuntien ja maakäräjien yhteistyötä, mutta se ei korjannut järjestelmän epäkohtia. Panostukseen on syytä olla kriittinen, sanoo myös Tukholman Södersjukhusetin psykiatri Pentti Ranta.

Psykiatrian lisämiljoonia arvioineessa raportissa toivotaan valtiolta järjestelmällisempää ja pitkäaikaista psykiatrisen hoidon suunnittelua. Itsemurhan uhrien ja heidän omaistensa etujärjestön Spesin (suicidprevention och efterlevandes stöd) puheenjohtaja Pirjo Stråte kannattaa psykiatri Pentti Rannan lailla valtion suurempaa osallisuutta Ruotsin psykiatriaan.

Vaikka sosialihallituksen mielestä panostus psykiatriaan on toteuttanut sille asetettuja tavoitteita ovat raportin kirjoittajat lisäpanostukselle kriittisiä. Panostus koskettaa hyvin rajattua osaa psykiatrian ongelma-alueista eikä potilaita juuri ollenkaan.

Viikkotoimintaan on osallistunut noin 1500 henkilöä viikossa ja asumisprojekteja on suunnattu 1100 henkilölle. Aikaisemmissa tutkimuksissa on arvioitu että puolelta psykiatriauudistuksen kohderyhmään kuuluvista puuttuu merkityksellistä toimintaa. Tämän varjossa sosialihallitus arvioi tämän panostuksen riittämättömäksi: panostus ei ole ratkaissut psykiatrian suuria struktuuri- ja resurssiongelmia. Sen osa psykiatrian yleisessä kehityksessä on rajattu.

Suuria järjestelmällisiä ongelmia ei 700 miljoonan lisärahalla ratkaista. Resursseja käytetään myös tehottomasti, kirjoittavat raportin laatineet Anders Printz, Claes-Göran Stefansson ja Nina Frohm.

Hoitohenkilökunnan kompetenssissa on edelleen suuria puutteita, todetaan raportissa. Vaikka lisämiljoonia onkin käytetty kompetenssin nostamiseen, toivoo itsemurhan uhrien ja heidän omaisten etujärjestön Spesin puheenjohtaja Pirjo Stråte useammille hoitajille käytännön kosketusta psykiatrian ongelmiin.

Psykiatriseen hoitoon ja riskiryhmään kuuluville psykiatri Pentti Ranta toivoisi oppia väärinkäyttäjien hoidosta.

Ja vaikka nykyistä henkilökuntaa koulutettaisiinkin psykiatrisen hoidon tarpeessa olevien tunnistamiseen, tarvitaan heidän hoitamiseensa lisää sairaalapaikkoja ja lisää psykiatreja.

Kohderyhmän saama huomio voi raportin laatijoiden mielestä kuitenkin olla merkityksellinen, mikäli työtä jatketaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Pitkän tähtäimen johtopäätöksiä psykiatrian resurssien kehityksestä ei raportin mukaan voi vetää sillä kyselyyn vastasi liian harva maakäräjä.

SR Sisuradio/Niki Bergman
niki.bergman@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".