Sodan arvet näkyvät edelleen suomalaisten sielunmaisemassa

Suomessa on vihdoin 60 vuotta sodan päättymisen jälkeen alettu puhua sodan vaikutuksista lapsiin. Tiistaina julkistetun kirjan mukaan sota-aikana kasvaneiden lasten sukupolvi on jäänyt sotaveteraanien ja suurten ikäluokkien väliin. Vaietut kokemukset vaikuttavat kuitenkin suomalaiseen tunneilmastoon yhä.

Espoolainen Anneli Matilainen joutui todistamaan Helsingin suurpommitusta vuonna 1944 vain nelivuotiaana. Pääliimmäisenä jäi mieleen muisto yksinäisyydestä. Mutta muistojensa kanssa hän ei ole yksin.

Sodan aikana Suomen lapset joutuivat kantamaan raskaan uhrin. He näkivät pommituksia, jäivät orvoiksi, kymmenet tuhannet joutuivat jättämään kotinsa. Monien nykyään 60-70 -vuotiaiden taustalla on pitkä, yksinäinen evakkomatka Ruotsiin.

Silti sodan vaikutuksista lapsiin ei ole Suomessa ole juuri puhuttu. Tiistaina julkistettu kirja Haavoitettu lapsuus on ensimmäinen suuri keskustelunavaus. Kirjan kirjoittaneet tutkijat haluavat nostaa niin kutsutun hiljaisen sukupolven arvostusta.

Sota-ajan lapset joutuivat selviämään itsekseen, kun aikuisten energia meni arjen pyörittämiseen. Samaa pärjäämisen ja varhaisen itsenäistymisen eetos näkyy tutkijoiden mukaan suomalaisessa tunneilmastossa yhä.

SR Sisuradio/Katri Nisula
katri.nisula@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".