Ravintoketjun huipulla menee hyvin

Itämeren hyljekanta on kasvanut räjähdysmäisesti. Hyvin menee etenkin harmaahylkeellä, eli hallilla. Vaasassa parhaillaan koolla olevat maailman hyljetutkijat pitävät hallikannan kasvua merkkinä siitä, että maailman saastunein meri saattaa olla vastoin oletuksia puhdistumassa.

Että hylje, joka on ravintoketjun huipulla, voi hyvin on merkki myönteisestä kehityksestä, sanoo SR Sisuradiolle hyljetutkija, tohtori Mervi Kunnas-Ranta Suomen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

Harmaahyljekanta on Itämeren pohjoisosissa, eli Ruotsin, Suomen, Venäjän ja Viron aluevesillä tupalaantunut sitten vuosituhannen vaihteen. Tutkijat uskovat, että takana on myrkkypitoisuuksien lasku sekä se, että kalaa riittää. Hyvin menee myös kirjohylkeellä. Hyljetutkija Mervi Kunnas-Ranta uskoo, että syksyn virusepidemia, joka tappoi syksyllä Länsi-Ruotsin rannikolla arviolta parituhatta kirjohyljettä jää väliaikaiseksi.

Nousemassa on kuitenkin jo uusi uhka hylkeille, ilmastonmuutos. Häviäjäksi jää Itämeren harvinaisin hyljelaji, lähinnä Perämerellä viihtyvä norppa, joka on täysin riippuvainen lumisista ja jäisistä talvista.

SR Sisuradio/Hki/Katri Nisula
katri.nisula@sr.se

 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".