Itämeri terveemmäksi metsänomistajien avulla

Metsän lannoitusta on vähennettävä, jotta vesien rehevöityminen saataisiin kuriin. Metsänomistajat ja tutkijat olivat tästä yksimielisiä Itämeri 2020 -säätiön Tukholmassa järjestämässä seminaarissa.

Dosentti Samuli Joensuu Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta Suomesta puolustaa hidasta kehitystä.

(Itämeri 2020 säätiö on Ruotsin Tiedeakatemian yhteydessä toimiva säätiö, joka on parin vuoden ajan lahjoitusvaroin yrittänyt nostaa tietoisuutta Itämeren tilasta.

Keskiviikkona vuorossa oli metsän vaikutus vesistöihin.

Metsän omistajat lannoittavat metsiään typpi- ja fosforipitoisilla lannoitteilla, jotta puu kasvaisi riittävän nopeasti myös näillä pohjoisilla leveysasteilla.

Metsätalous saadaan kannattavaksi lannoittein, mutta metsästä sadevesien mukanavaluvat lannoitteet rehevöittävät Itämerta.

Pelkästään Ruotsin metsistä huuhtoutuu kolmetuhatta kuutiometriä vettä vesistöihin. Tutkija Stefan Löfgren otti mittayksiköksi kylpyammeen. Kaksitoistatuhatta kylpyammetta voidaan täyttää tällä valumavedellä. Ja kaikki se vesi valuu jokia myöten Itämereen.

Hakkuukoneiden alle voi yksinkertaisimmillaan levittää havuja jotka sitovat typpeä maahan.

Tutkijat kertovat yksinkertaisista rehevöitymistä aiheuttavien aineiden sitomiskeinoista metsäviljelijöille, mutta ongelmat ovat yllättäviä, kertoo dosentti Samuli Joensuu.

Nuoret metsänomistajat ovat tutkijoiden toivo Itämeren rehevöitymisen vähentämisessä.

SR Sisuradio/Kaarina Wallin              
kaarina.wallin@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".