Anna Helkama-Rågård

Ruosukommunistien kortistointi jatkui Ruotsissa pitkään

Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon rekisterissä oli vielä 2000-luvun alussa tuhansia suomalaisnimiä, joita kommunismin nousun pelossa oli ryhdytty kortistoimaan jo heti sodan jälkeen.

Suomalaiset kommunistit koettiin ruotsalaisena turvallisuusongelmana, toteaa aiheesta tohtorin väitöskirjaa valmisteleva tutkija Anna Helkama-Rågård Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.

Ruotsinsuomalaisiin kohdistuvaa Säpon mielipiderekisteriä kartutti osaltaan niin sanottu IB-tiedustelu. Sosiaalidemokraatit olivat luoneet työpaikoille tämän ay-liikkeen tukeman laittoman urkintajärjestelmän, jonka tarkoitus oli kirjata kommunisteiksi epäillyt työntekijät.

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo ja Suomen Suojelupoliisi Supo tekivät kylmän sodan aikana hyvin läheistä yhteistyötä, samankaltainen uhkakuva yhdisti. Kommunistien laaja kannatus etenkin Lapissa huolestutti eritoten myös Säpoa. Säpo yritti myös analysoida kommunistien suosiota. Se arvioi muun muassa, että Lapin karu ilmasto altistaa kommunismille.

Suomalaisten joukkomuutto Ruotsiin merkitsi myös, että tuhannet ihmiset joutuivat turvallisuuspoliisin syyniin epäilyttävinä henkilöinä. Heitä epäiltiin teollisuusvakoilusta Neuvostoliiton hyväksi

Säpon arkistossa Anna Helkama-Rågård törmäsi pitkiin nimilistoihin.

SR Sisuradio/Leena Koivuneva
leena.koivuneva@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".