Vammaisten elinehdot edelleen muita huonommat

Lain antamasta turvasta ja hallituksen toimintasuunnitelmasta huolimatta vammaisten elinehdot ovat huonommat kuin muiden, kertoo maanantaina ilmestynyt Sosiaalihallituksen raportti. Vammaisten asemaa huonontaa merkittävästi se, että tuen antaja eli päämies saattaa olla valtio, kunta tai maakäräjäalue. Ruotsinsuomalaisille puolestaan esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan hankkiminen saattaa olla henkisen kynnyksen takana, sanoo näkönsä menettänyt boråsilainen Eino Sauvalainen.
Eri tavalla vammaisten määrä on vaikea laskea. Käsiteellä vammainen tarkoitetaan oikeastaan kaikeanlaisia mahdollisia sairauksia psyykkisistä sairauksista heikkoon kuuloon ja näköön, sekä liikuntaesteisistä diabetesta sairastaviin. Yksi arvio kaikkien vammaisten määrästä on miljoonan paikkeilla. Ruotsin kunnat ovat myös muuttaneet nopeasti organisatioitaan, joten vammaisen on ollut vaikea päästä selville siitä, mikä hallinnon ala milloinkin on vastuussa avun annosta. Nyt vammaisasioissa voi siis olla kolme erilaista päämiestä: kunta, valtio tai maakäräjäalue, ja näiden kolme yhteistyö voi olla vaikeaa. Myös työntekijäpula vaikeuttaa avunsaantia. Avustajia tarvitaan lisää lähiaikoina peräti 50 000, nyt työssä on 40 000. Assistettia käyttää laskentatavasta riippuen kymmenisen tuhatta henkilöä. Ongelmia on muutenkin, sillä ammatista on tullut läpikulkutyö, jossa ollaan muuta vuosi, minkä vuoksi joka vuosi tarvitaan kymmeniä tuhansia uusia avustajia.
Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".