Vähemmistökielisen opetuksen laiminlyöminen syrjintää?

Syrjintäasiamies DO selvittää, ovatko kansallisten vähemmistöjen äidinkielenopetusta ympäröivät ongelmat, kuten opettajapula, syrjintää.
Sisuradion taannoinen kuntakysely osoitti, että lähes joka neljännessä Ruotsin kunnassa ei ole järjestetty äidinkielenopetusta jossain tai joissakin vähemmistökielistä viimeisten kahden vuoden aikana.
Kunnan koulutoimesta vastaavat viranomaiset ovat vedonneet opettajapulaan.
Syrjintäasiamiehen projektinvetäjän Heidi Pikkaraisen mukaan näin ei tapahtuisi muissa aineissa.

Syrjintäasiamies DO:n vähemmistöhankkeesta vastaavaa Heidi Pikkaraista SR Sisuradion tekemän, opettajatilannetta koskeneen kuntakyselyn tulos ei hämmästytä.

DO:n vähemmistötyössä on ilmennyt samat ongelmat kuin Ruotsin radion kartoituksissa: vähemmistökielten opetusta perutaan niin opettaja- ja oppimateriaalipulan kuin huonon tiedotuksenkin takia. Mutta jos sitä järjestetään, se on huterolla pohjalla ja epäsuotuisaan aikaan.

Kaikken kaikkiaankin opetuksen aikaansaaminen ja sen laatu ovat yksittäisten ihmisten, etenkin opettajien ja vanhempien  henkilökohtaisen sitoumuksen varassa. Tätä ei sallittaisi muiden oppiaineiden osalta ja siksi DO tutkii parasta aikaa, onko kyseessä kansallisten vähemmistöjen syrjintä.

SR Sisuradio/Kaisa Vuonokari
kaisa.vuonokari@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".