Täältä lähtijöitä ei katsottu aina hyvällä. Kuva/foto: Fredrik Sandberg, Scanpix

Ahvenanmaalta muuttajia katsottu vieroksuen

Ahvenanmaalaisten muutosta Ruotsiin tehdään uutta tutkimusta. Tutkija Susanne Österlund-Pötzschiä kiinnostaa, miten muuttoa on katsottu Ahvenanmaalla etenkin suurten muuttovuosien aikana.

Vaikka Ruotsiin muuttaneita pidettiin hieman hienostuneena väkenä, ei paluumuuttajia aina katsottu hyvin.

Suuri muuttoliike Ahvenanmaalta tapahtui viime vuosisadan alussa, jolloin joka neljäs ahvenanmaalainen anoi itselleen passin. Tällöin matka kulki usein valtameren yli Yhdysvaltoihin. Sodan jälkeen matka suuntautui useammin Ruotsiin. 50-luvulla jopa joka neljäs ahvenanmaalainen nuori oleskeli Ruotsissa.

Tutkija Susanne Österlund-Pötzsch on tehnyt Ruotsiinmuutosta kyselyn ja haastatteluja, joita täydennetään analyysillä muuton mediakuvista sodan jälkeiseltä ajalta. Silloin ahvenanmaalaisia nuoria varoitettiin lehdissä jättämästä Ahvenanmaata oman onnensa nojaan ja lähtemästä ’syntiseen’ Tukholmaan, jossa heidän terve nuoruutensa kuihtuisi suurkaupungin jazzkerhoissa, kertoo tutkija Susanne Österlund-Pötzsch.

Tänä päivänä ei tällaisia muotoiluja Ahvenanmaan medioissa nähdä, vaan ulkomailla oleskelu nähdään luonnollisena osana nuorten elämää. Ruotsissa opiskelu on kuitenkin ahvenanmaalaisten silmissä edelleen Suomessa opiskelua hieman hienompaa, sanoo tutkija Susanne Österlund-Pötzsch.

Ruotsiin muuttavista suomalaisista jopa 25 prosenttia ovat ruotsinkielisiä. Muuton taustalla on olleet kielellinen yhteys ja maantieteellinen läheisyys mutta myös työmahdollisuudet.

Tutkimus ahvenanmaalaisten migraatiosta Ruotsiin valmistuu syksyn aikana.

SR Sisuradio/Niki Bergman
niki.bergman@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".