Oikeus äidinkieleen mukana kielilaissa

Oikeus äidinkieleen kirjataan osaksi Ruotsin uutta kielilakia.

Valmisteilla olevan lain mukaan myös muita kuin ruotsia, kansallisia vähemmistökieliä tai viittomakieltä puhuvilla on oikeus säilyttää äidinkielensa ja kehittää sitä.

Tämä pykälä tekee tekeillä olevasta kielilaista kansainvälisesti poikkeuksellisen, sanoo Kielineuvoston johtaja Olle Josephson:

Ruotsi on ollut poikkeus Euroopan valtioiden joukossa maana jolla ei ole laissa säädettyä virallista kieltä. Kun maahan nyt laaditaan kielilakia, tehdään sekin poikkeuksellisella, jopa edistyksellisellä tavalla, Ruotsin kielineuvoston johtaja Olle Josephson sanoo.

Edistyksellistä on Josephsonin mukaan se, että pääkielen ruotsin, kansallisten vähemmistökielten (suomen, meänkielen, saamen, jiddischin ja romani chibin) ja viittomakielen ohella ensi vuonna voimaan tulevaan lakiin kirjataan myös muiden äidinkielten arvo.

Kielilain 15. pykälässä todetaan, että julkisella vallalla on vastuu siitä, että muuta kuin ruotsia tai vähemmistökieliä äidinkielenään puhuvat voivat kehittää ja käyttää kieltään.

Ruotsissa puhutaan tällä hetkellä paria sataa eri äidinkieltä.

Ruotsin kielenhuoltoviranomaisen Kielineuvoston parissa uutta kielilakia on toivottu ja odotettu pitkään, ja johtaja Olle Josephson on siihen pääosin tyytyväinen.

Nyt ehdotettu kielilaki on kuitenkin niin yleinen, että siihen tarvitaan jatkossa tarkennuksia lisälakien ja asetusten muodossa, Olle Josephson sanoo.

Kielilain on määrä tulla voimaan kesällä 2009.

SR Sisuradio/Tiina Laitila Kälvemark
tiina.laitila@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".