Politiikka painoi suomenkielistä opetusta

Suomen kielen opetus romahti Ruotsin kouluissa 80- ja 90-luvuilla koulujen kunnallistamisen ja Göran Perssonin säästötoimien vuoksi. Näin sanoo Norden-yhdistykselle suomen kielen asemaa selvittänyt Esko Melakari. Hän esitteli selvityksensä tuloksia Ruotsinsuomalaiselle valtuuskunnalle sunnuntaina.
Vuosi 1975 toi lyhyen nousukauden, kertoo Esko Melakari. Parhaimmillaan suomalaisia ja kaksikielisiä luokkia oli lähes tuhat, nyt enää parikymmentä koko maassa. Esko Melakarin selvitys on suunnattu nimenomaan ruotsalaisyleisölle, jotta se saisi käsityksen suomen kielen asemasta ja merkityksestä. Selvitys julkistetaan kirjan muodossa keskiviikkona. Ratkaisevia suomen kielelle ovat vuodet 1975, 1985 ja 1990. 1985 valmistui hartaasti odotettu sosiaalidemokraatti Lahja Exnerin johtaman siirtolaispolittisen komitean mietintö. Mutta se oli ruotsinsuomalaisille kuin kylmä suihku. Muun muassa sana ''vähemmistö'' poistettiin käsitteistöstä, ja komitea katsoi ettei ole mitään näyttöä siitä, että Tukholmassa on aina puhuttu suomea. Totuus löytyy kuitenkin helposti Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkonkirjoista, sanoo Melakari. Vuonna 1990 Göran Persson opetusministerinä siirsi vastuun koulusta valtiolta kunnille, ja Valtion tarkastusviraston raportissa kotikielenopetus leimattiin turhaksi ja kalliiksi. Samaan aikaan kuntien talouskin heikkeni. Vähemmistöopetuksesta oli helppo säästää. Mutta nyt on taas toivoa, monet merkit osoittavat, että kiinnostus suomenkieleen on kasvussa, sanoo Esko Melakari. Suomen talouselämän merkitys vauhdittaa sitä, ja nyt on politikkojen vuoro herätä, hän toteaa. (SR Sisuradio/Tapani Mansikkala)
Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista