Vähemmistölaki puhuttaa edelleen

Kiistely Ruotsin tulevasta vähemmistölakimallista jatkuu.

Ruotsinsuomalaisten etujärjestöt saavat nyt tukea usealta viranomaiselta kannalleen, että hallituksen uusi ehdotus vähemmistöoikeuksista on liian höllä eikä täytä Euroopan neuvoston vaatimuksia.

Kunta- ja maakäräjäliitto vastustaa puolestaan tiukempien oikeuksien kirjaamista lakiin. Liittojuristi Ellinor Englund kommentoi.

Edellisen hallituksen selvittäjä ehdotti, että suomen kielen hallintoalue laajennettaisiin viidestä Norrbottenin kunnasta Mälarinlaakson. Laajennus antaisi Mälarinlaakson ruotsinsuomalaisille oikeuden suomenkieliseen esikouluun ja vanhustenhuoltoon sekä oikeuden asioida viranomaisten kanssa suomen kielellä.

Nykyisen hallituksen selvittäjä ehdotti sen sijaan, että ruotsinsuomalaisille annettaisiin oikeus suomenkielisen esikoulutoimintaan koko maassa, ja että sosiaalipalvelulakiin kirjattaisiin oikeus suomenkieliseen vanhustenhuoltoon.

Lisäksi selvittäjä halusi, että tiettyjen viranomaisten tulisi palvella asiakkaita suomen kielellä - mikäli virastolla on kielitaitoista henkilökuntaa. Arvion siitä onko palveluista tarvetta tekisi kuitenkin viime kädessä kunnat ja viranomaiset.

Ruotsinsuomalaisten etujärjestöjen mielestä tämä malli jättäisi ruotsinsuomalaiset kuntien hyvän tahdon varaan. Nyt myös useat virastot vastaavat hallitukselle lähetevastauksissan, että oikeudet on liian höllästi määritelty.

Esimerkiksi Valtion konttori ja syrjintäasiamies DO eivät usko, että ehdotukset täyttävät Ruotsin vahvistamien Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten vaatimukset. Ruotsin kunta- ja maakäräjäliitto kuitenkin vastustaa kaikkia ehdotuksia, joissa kuntien velvollisuus järjestämään vähemmistökielisiä palveluja on tiukasti määritelty, sanoo liittojuristi Ellinor Englund.

SR Sisuradio/Kaisa Vuonokari
kaisa.vuonokari@sr.se