Ensimmäinen metsäsuomalaisyhdistys syntyi 50 vuotta sitten

Lauantaina juhlitaan vanhimman metsäsuomalaisyhdistyksen, Solör-Värmlannin Finnkulturföreningin, 50-vuotisjuhlia. Kuten 50 vuotta sitten, on vieraita tulossa nytkin Rautalammilta, josta 1500-luvun lopulla lähdettiin Värmlannin ja Norjan suomalaismetsiin. Ansioituneita suomalaismetsien tunnetuksitekijöitä otetaan kunniajäseniksi ja juhla päättyy perinteiseen mutti ja läski -ateriaan. Juhlapaikkana on Torsbyn Mattila. Mattilan keittiöpäällikön Christina Malménin isoisä kuului yhdistyksen perustajiin.

Solör-Värmland Finnkulturforening perustetiin 15. heinäkuuta 1958.

Perustava kokous pidettiin Kangaskylän kotiseutuyhdistyksen tiloissa Finnetunetilla, Svullrya Grue Finnskogissa ja kutsun olivat allekirjoittaneet Norjan puolelta kirjailija Åsta Holth ja Ruotsin puolelta Finnbyggden lehden päätoimittaja Bror Finneskog.

Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen perustamiseen liittyvät asiat, valittiin johtokunta ja keskusteltiin, miten Saarijärveltä ja Rautalammilta sinä kesänä Ruotsin ja Norjan suomalaismetsiin saapuvat vieraat otettaisiin vastaan.

Näin viidenkymmenen vuoden perspektiivillä näkee, että suomalaismetsien uusi tuleminen liittyy toisen maailmansodan jälkeiseen yhteispohjoismaisen identiteetin luomiseen.

Fennoskandian päälaelle syntyi Pohjoiskalotti ja Keski-Skandinaviaan suomalaismetsät. Nämä asiat olivat varmasti korkeimman poliittisen johdon mieleen, sillä sekä Ruotsin että Suomen valtiojohto olivat savolaisissa käsissä. Pääministeri Tage Erlander oli sukujuuriltaan Suhoisia ja presidentti Urho Kekkonen syntynyt Pohjois-Savossa.

SR Sisuradio/Juha Tainio
juha.tainio@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".