Eskilstunasta oma-aloitteisesti kaksikielinen?

Vaikka Mälarinlaakso ei virallisesti ole ruotsinsuomalaista hallintoaluetta, voisivat kunnat omin päin julistautua kaksikielisiksi. Tätä mieltä ovat ruotsinsuomalaisten asioihin perehtyneet vaikuttajat. Kunnille vähemmistöprofiilista olisi heidän mukaansa taloudellista hyötyä. Eskilstunassa ajatusta pidetään mielenkiintoisena, sanoo kunnanneuvos Kristina Eriksson Sisuradiolle.
Ruotsinsuomalaisilla on virallinen hallintoalue viidessä pohjoisen kunnassa, mutta monet toivovat alueen laajenemista myös Mälarinlaaksoon. Asuuhan suuri osa ruotsinsuomalaisista juuri Mälaren-järven ympäryskunnissa. Hallitus selvittää parhaillaan suomenkielisen hallintoalueen laajentamista, mutta sekä ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Peura että Pohjola Norden-yhdistyksen pääsihteeri Anders Ljungren muistuttavat, ettei kuntien tarvitse odotella käskyä ylhäältä. Ne voisivat oma-aloitteisesti markkinoida itseään kaksikielisinä. Eskilstunan kunnanneuvos Kristina Eriksson sanoo Sisuradiolle, että Eskilstunassa ollaan jo nyt päästy pitkälle ruotsinsuomalaisten koulun, kulttuurielämän ja vanhustenhoidon järjestämisessä, ja onhan siellä hiljattain avattu suomen kielen ja kulttuurin keskuskin. Kunta haluaa näin houkutella uusia suomenkielisiä asukkaita. Eskilstuna voisi siis olla mahdollinen edelläkävijäkunta, mutta mistään aikatauluista ei kunnanneuvos Kristina Eriksson vielä tohdi puhua. Eriksson sanoo, että ehdotus kaksikielisestä vähemmistökunnasta on ehdottamasti tutkimisen ja harkitsemisen arvoinen asia. (SR Sisuradio/Soili Huokuna)
Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".