Äidinkieli puhutti valtiopäiviä

Vähemmistökielisten lasten monikielisyydestä keskusteltiin valtiopäivillä keskiviikkona. Aiheena antoi peruskoulua käsittelevä mietintö, jonka osana oli aloite vähemmistölasten monikielisyydestä. Vasemmistopuolueen Elina Linnan aloitteessa tuotiin esille erityisesti ruotsinsuomalaisten lasten äidinkielen opetus.
Vasemmistopuolueen Elina Linna muistutti tänään valtiopäivillä tekemässään aloitteessa, kuinka monessa Ruotsin kunnassa ei ole edes mahdollista saada suomenkielistä äidinkielen opetusta. Monessa kunnassa mahdollisuus äidinkielen opetukseen on lisäksi heikentynyt entisestään sen jälkeen, kun suomi sai kansallisen vähemmistökielen aseman. Aloitteen ydin on yksinkertainen, sanoo Elina Linna. Suomenkielen opetukseen on saatava samat oikeudet kuin muiden kansallisten vähemmistökielten. Laissa suomen ja jiddishin kielen ''unohtaminen'' on merkinnyt sitä, että näiden kielten opetukselle edelleenkin asetetaan korkeammat vaatimukset kuin muille kolmelle vähemmistökielelle; opetusryhmässä on edelleen oltava vähintään viisi oppilasta ja kieltä on puhuttava kotona aktiivisesti - mikä selkokielellä tarkoittaa sitä, että vähintään toisen vanhemmista on puhuttava vähemmistökieltä. Aloitteen vastaanotto koulutuslautakunnassa ei miellyttänyt Elina Linnaa, koska siellä se torjuttiin tutuin perustein: hallitus hoitaa asiaa. (SR Sisuradio/Marjaana Kytö)
Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".