Virolaiset haluavat vähemmistöaseman

Ruotsin virallisten vähemmistökielten joukkoon on pyrkimässä uusi kieli.

Ruotsin virolaisten liitto on lähettänyt hallitukselle esityksen virallisen aseman myöntämisestä viron kielelle Ruotsissa.

-Virolaisilla on pitkä historia Ruotsissa, sanoo esityksen kirjoittanut Uppsalan Yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten professori Raimo Raag.

Viron köyhät olot ja Venäjän armeija, jonka riveissä virolaiset olisivat muuten joutuneet taistelemaan, olivat 300 vuotta sitten syitä miksi Ruotsiin tuli silloin lähes 3000 virolaista.

Toisen maailmansodan aikana tänne pakeni reilut 28 000 virolaista. Nykyään Ruotsissa asuu noin 10 000 Virossa syntynyttä henkilöä. Ruotsissa ei tehdät kielitilastoja, mutta jos mukaan lasketaan myös toisen ja kolmannen sukupolven virolaiset, voi sanoa että viron kielen puhujia on kymmeniä tuhansia.

Ruotsin allekirjoittamassa Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimuksesa määritellään mitkä kielet ovat vähemmistökieliä. Niillä pitää olla pitkä historia Ruotsissa, ne eivät saa olla ruotsin kielen variantteja, ja niitä pitää puhua helposti määriteltävä kieliryhmä.

Viron kieli täyttää nämä vaatimukset, professori Raimo Raag sanoo ja kielen tunnustaminen nostaisi sen statusta. Tästä olisi puolestaan hyötyä esimerkiksi Tukholmassa toimivalle virolaiselle koululle, Raimo Raag uskoo. 

SR Sisuradio/Erik Regnström
erik.regnström@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".