1 av 2
Herman Lindqvist
2 av 2
Kustaa III perusti Ruotsin Akatemian.

Herman Lindqvist haluaa suomenruotsalaisille paikan Ruotsin Akatemiassa

Merkkivuosi on herättänyt keskustelun siitä, miksi suomenruotsalaisia ei löydy Ruotsin Akatemian jäsenistöstä.

Historioitsija Herman Lindqvist ihmettelee Ruotsin Akatemian jäsenpolitiikkaa ja muistuttaa, että Akatemian säännöt eivät kiellä ulkomaan kansalaisen jäsenyyttä. Tärkeintähän ei ole kansalaisuus vaan erinomainen ruotsinkieli.

- Eihän kyse ole mistään Suur-Ruotsin perustamisesta vaan kielestä, ihmettelee Herman Lindqvist.

Yleistä tyhmyyttä, jäykkyyttä ja pelkoa. Näin kuvailee historioitsija Herman Lindqvist perusteita sille, miksi Ruotsin Akatemia sulkee ulkopuolelleen ruotsin kielessä lahjakkaat, mutta taustaltaan ja kansalaisuudeltaan ei-ruotsalaiset henkilöt.

Taiteisiin, tieteisiin ja antiikin kulttuuriin perehtynyt Kustaa kolmas perusti Ruotsin Akatemian vuonna 1786 ihailemansa Ranskan akatemian esikuvan mukaan.

Akatemian tehtävänä oli vaalia ruotsin kielen selkeyttä, ilmaisuvoimaa ja mainetta. Akatemian kahdeksantoista jäsentä valittiin tuolloisen Ruotsin valtakunnan eri osista, mikä tarkoitti myös sitä, että suomenruotsalaiset olivat luonnollinen osa ruotsinkielessä erityisesti kunnostautunutta jäsenistöä.

23 vuotta Akatemian perustamisen jälkeen suomenruotsalaiset muuttuivat venäläisiksi, ja akatemian portit sulkeutuivat.

- Akatemian jäsenet elävät Runebergin ajoissa. Tarkoituksena oli, että Runebergistä olisi tullut Ruotsin Akatemian jäsen. Mutta Akatemia ei uskaltanut ottaa häntä jäsenekseen, sillä Suomesta oli juuri tullut Venäjän Suuriruhtinaskunta. Akatemia halusi välttää ristiriitaisuuksia tsaarin kanssa ja pelkäsi, että venäläiset rankaisisivat Runebergiä, jos hän liittyisi Ruotsin Akatemian jäseneksi. Mutta tänäpäivänä ei kyllä yksikään suomalainen joutuisi rangaistavaksi vain siksi, että hän on Ruotsin Akatemian jäsen, Lindqvist selvittää.

Herman Lindqvistin mukaan Akatemia on kaukana nykyajasta ja elää paremminkin Runebergin ajassa. Akatemiaan kovasti haluttu runoilija Runeberg ei saanut kutsua jäseneksi, sillä Akatemian jäsenet pelkäsivät venäläisten rankaisevan runoilijaa ruotsalaisten kanssa veljeilystä.

Merkkivuosi, uusi Akatemian sihteeri, sekä lukuisat vapautuvat paikat tarjoaisivat mitä sopivimman ajankohdan suomenruotsalaisille jäsenille.

Samalla Ruotsin kansa ehkä ymmärtäisi myös suomenruotsalaisten puhuvan äidinkieltään, toteaa Lindqvist.

SR Sisuradio/Hanna Lindberg
hanna.lindberg@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".