Kulttuuriuutiset 20.1.

  • Merkkivuoden 1809 näyttelyt aloitti Tukholman Dansens Hus
  • Mette Muhli kuvaa Tornionlaaksoa
  • Merkkivuosi myös postimerkein
  • Pohjoismaiden suurimmat elokuvafestivaalit alkavat perjantaina Göteborgissa
  • Kirjojen myynti on kohonnut Suomessa ja laskenut Ruotsissa 

Tanssi yli rajojen aloittaa merkkivuoden näyttelysarjan Tukholmassa

Dansens Husissa avattiin Merkkivuoden 1809 kunniaksi näyttely, joka tarjoaa uusia näkökulmia suomalaiseen tanssiin sekä esittelee tanssiin ja liikkeeseen pohjautuvaa video -ja interaktiivista nykytaidetta. ”Dans över gränsen”-näyttelyn avasi 16. tammikuuta presidentti Tarja Halonen.
Nyky -ja tanssitaiteen näyttely on osa Merkkivuosi 1809 -tapahtumia, joita tullaan järjestämään koko vuoden 2009 ajan.
Näyttelyllä juhlistetaan suomalais-ruotsalaista kulttuuriyhteistyötä ja mukana on kuva- ja tanssitaiteilijoita Suomesta ja Ruotsista, mm. Reijo Kela, Hanna Brotherus, Hanna Haaslahti, Aurora Reinhard, Elina Brotherus, Kati Åberg, Jyrki Karttunen ja Ari Tenhula. ”Dans över gränsen” esittelee suomalaista nykytaidetta videon, valokuvan ja interaktiivisen taiteen muodossa.

Dansens Husin ja Suomen tanssin tiedotuskeskuksen yhteisproduktiona toteutettu näyttely on auki yleisölle 30. huhtikuuta saakka Tukholman Dansens Husin lämpiössä.

Mette Muhli kuvaa Tornionlaaksoa

Vuoden 2008 ruotsinsuomalaiseksi taiteilijaksi valitun Mette Muhlin tornionjokilaaksosta kertovia valokuvia on esillä Vantaalla.
Näyttely on parhaillaan esillä Vantaan Point-Pakkalan oppimis- ja informaatiotalolla ja näyttelyyn mukaan otetut valokuvat pyrkivät kuvaamaan Tornionjokilaaksoon kaksisataa vuotta sitten vedettyä rajaa ja sen ympäristöä.
Näyttely kiertää sekä Ruotsissa että Suomessa tämän vuoden aikana, helmikuussa se tulee Göteborgiin.  
Syksyllä 2009 ilmestyy valokuvakirja Älvens rike yhteistyössä Tobias Wassbergin kanssa. Kirjaan liittyy myös ääniä, väylän kieliä, luontoa ja nauhoituksia eri paikkakunnilta.

Suensaaren kaupunginosan yhdistyksen postimerkki

Ruotsin ja Suomen rajan 200-vuotismuistoa juhlistamaan on tulossa postimerkkejä. Suomen virallinen merkkivuoden 2009 postimerkki julkistetaan torstaina 22 tammikuuta, mutta tulossa on myös Vanhan Tornion eli nykyisen Suensaaren kaupunginosan yhdistyksen postimerkki, josta kertoo Hannu Happonen Suensaaren kaupunginosayhdistyksestä. Toimittajana oli Juha Tainio.

Kirjojen myynti Suomessa kasvaa edelleen, kun taas Ruotsissa se on kääntymässä laskuun

Suomessa kirjojen myynti on kasvanut 10 % viimeisen viiden vuoden aikana. Viime vuonna yksityiset ihmiset ostivat omalla rahalla Suomessa 22 miljoonaa kirjaa. Liisa Paavilainen on tutkinut tilastoraportteja. 

77 prosenttia suomalaisista osti viime vuonna vähintään yhden kirjan. Suomen kirjakauppaliiton tutkimuksesta ilmenee, että alle puolet kirjan ostajista tietää etukäteen, minkä kirjan aikoo ostaa. Joka neljäs kertoo viimeisimmän kirjaoston olleen puhdas heräteostos, kun alun perin on oltu muilla ostoksilla. Kirja ostetaan yhä useammin itselle. Omaksi ostettujen kirjojen osuus on kasvanut viidessä vuodessa 58 prosentista 63:een. Lahjaksi kotiin ostettiin 17 prosenttia kirjoista, lahjaksi muualle 20 prosenttia.

Viidesosa kirjoja ostavista ihmisistä ostaa hieman yli puolet kirjoista. Suurkuluttajien eli yli kymmenen kirjaa vuodessa ostaneiden joukossa tyypillisin oli korkeakoulututkinnon suorittanut pääkaupunkiseudulla asuva, 40-49-vuotias nainen, jonka kotitaloudessa on lapsia.

Ruotsissa taas kirjojen myynti alkaa kääntyä laskuun ainakin suurimmilla kustantajilla. Bonniersin kokonaismyynti laski
5-10 prosenttia viime vuonna, Nordstedtin liikevaihto laski 65 miljoonalla kruunulla ja on nyt 500 miljoonaa.

Tämän seurauksena julkaistavien kirjojen määrä laskee.

Joillekin kustantamoille viime vuosi kuitenkin merkitsi ennätysmyyntiä, Ordfront Förlagin myynti kasvoi kokonaista 35 % ja Brombergs 15-20 %. Tämä johtuu lähinnä yksittäisten kirjojen suurista myyntiluvuista, esim. Robert Savianon Gomorra-kirjan.

Joulukuussa suomalaisen kaunokirjallisuuden myyntikärkiviisikko oli
Sofi Oksasen Puhdistus,
Jari Tervon Troikka,
Ilkka Remeksen Pyörre,
Laila Hirvisaaren Vuoksen helmi ja
Leena Lehtolaisen Väärän jäljillä.

Käännetyistä kaunokirjoista viiden suosituimman joukkonn mahtui kaksi ruotsalaista dekkaria:
Liza Marklundin Paikka auringossa ja
Henning Mankellin Kiinalainen.

Myös Ruotsin myydyin kirja oli  Liza Marklundin Paikka auringossa, käännöskirjoista eniten myytyjen listalla oli molemmissa maissa Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa.

Ruotsin kirja-alennusmyynti alkaa 24. helmikuuta, internetin kautta ennakkotilauksia voi jättää jo 14.2.
Suomen kirja-ale käynnistyi jo viime viikolla.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista