Lapin yliopiston tiedote

Väitös: Ensimmäinen matkailun väitöskirja Maupertuis’n retkikunnasta (10.6.2009)

Filosofian tohtori Osmo Pekosen väitöskirjassa luodaan kuva Tornionlaakson 1700-luvun kulttuurista alkuperäisten ranskalaislähteiden valossa. Väitös asemoituu osaksi varhaisimpien ulkomaisten Lapin-kävijöiden matkailuhistoriallista tutkimusta.

Ranskalaisen matemaatikko ja tutkimusmatkailija Pierre Louis Moreau de Maupertuis (1698-1759) muistetaan hänen johtamastaan Ranskan kuninkaallisen tiedeakatemian astemittausretkikunnasta, joka oleskeli Tornionlaaksossa 1736-1737 ja jonka tehtävänä oli mitata maapallon muoto. Varsinaisen tehtävänsä ohella retkikunta teki kansatieteellisesti arvokkaita havaintoja Tornionlaakson asukkaiden elämästä.

Pekosen tutkimus on ensimmäinen Suomessa kirjoitettu väitöskirja Maupertuis’n retkikunnan kulttuuri- ja matkailuhistoriallisesta puolesta. Tutkimus perustuu 1700-luvun alkuperäislähteisiin. Analysoinnin kohteena on mm. Outhierin matkapäiväkirja, joka ilmestyi Pariisissa 1744 ja Suomessa nimellä Matka Pohjan perille (Otava 1975).

Pekosen väitöskirjan keskushenkilö on retkikunnan pappi ja sielunhoitaja Réginald Outhier (1694-1774), jota ei ole aikaisemmin yhtä tarkasti tutkittu. Outhier toimi retkikunnan kronikoijana, mutta osallistui myös käytännön maanmittaukseen ja piirsi karttoja. Pekonen on löytänyt Ranskan arkistoissa tutkimistaan Outhierin jälkeenjääneistä papereista muun muassa eräitä ennen tuntemattomia karttoja kuten Tornion ja Piitimen kartat.

Tutkimuksen erityisenä näkökulmana on uskontojen kohtaaminen. Isä Outhier osoitti matkan aikana suurta mielenkiintoa kohtaamiinsa uskontoelämän muotoihin. Hän kuvasi näkemiään luterilaisia kirkkoja ja kirkonmenoja sekä tapaamiaan pappeja kuten pietisti Johan Wegeliusta, mutta pistäytyi myös ortodoksisessa liturgiassa Venäjän lähetystössä Tukholmassa. Häntä kiinnosti myös harvalukuisten katolilaisten asema Ruotsin valtakunnassa sekä saamelaisten kansanuskonto. Tutkimuksessa analysoidaan Outhierin tekemät uskontoelämän havainnot ja sijoitetaan ne laajempaan uskontotieteelliseen ja kirkkohistorialliseen viitekehykseen.

Tutkimus tarjoaa lähtökohtia nykymatkailun kehittämiselle Lapin ja erityisesti Tornionlaakson ainutlaatuisen matkailuhistorian jättämää kulttuuripääomaa hyödyntäen. Käytännön ehdotuksena työssä nostetaan esiin ajatus Pellossa sijainneen, Lapin sodassa lopullisesti tuhotun Korteniemen kartanon jälleenrakentamisesta Tornionlaakson matkailun kiintopisteeksi. Pappi Outhier kuvasi lämpimästi Korteniemen kestikievarissa kokemaansa vieraanvaraisuutta ja piirsi kartanon rakennuksista tarkan kuvan, joka näin on piirtynyt Euroopan kirjallisuuteen vanhimpana kuvauksena suomalaisesta talonpoikaistalosta.

Työn metodina on käytetty matkailusemiotiikkaa. Juri Lotmanin teorian mukaan kulttuurin keskeiset merkit muodostavat sille ominaisen semiosfäärin. Tutkimuksessa pohditaan millainen oli se 1700-luvun luterilaisen yhtenäiskulttuurin semiosfääri, jonka katolinen pappi Outhier Ruotsin-matkallaan kohtasi ja mitä siitä on jäljellä tänä päivänä. Teoksen runsas kuvitus havainnollistaa uskontojen ja kulttuurien kohtaamista lähes kolme vuosisataa sitten.

Pekonen on harrastanut Maupertuis’n ja hänen retkikuntansa henkilöhistoriaa jo pitkään ja etsinyt intensiivisesti Ranskan ja Ruotsin arkistoista retkikuntaan liittyviä asiakirjoja. Pekosen työtä ovat ohjanneet matkailututkimuksen näkökulmasta dosentti, kehitysjohtaja Seppo Aho ja uskontotieteen ja kirkkohistorian näkökulmasta professori emeritus Juha Pentikäinen.

Työ on hyväksytty julkaistavaksi arvovaltaisessa semiotiikan kansainvälisessä sarjassa Acta Semiotica Fennica. Maupertuis’n juhlavuoden johdosta Pekosen tutkimus on herättänyt poikkeuksellisen laajaa kansainvälistä mielenkiintoa eritoten Ranskassa.

Tietoja väitöstilaisuudesta
Filosofian tohtori Osmo Pekosen ranskankielinen väitöskirja La rencontre des religions autour du voyage de l’abbé Réginald Outhier en Suède en 1736-1737 tarkastetaan Lapin yliopiston matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnassa tiistaina 16. kesäkuuta klo 12, ls 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii professori Mary Terrall (University of California in Los Angeles) ja kustoksena dosentti, kehitysjohtaja Seppo Aho.

Taustatietoja väittelijästä:
Osmo Pekonen on valmistunut ylioppilaaksi Mikkelin yhteiskoulun lukiosta 1979. Hän on väitellyt tohtoriksi matematiikan alalta Jyväskylän yliopistossa 1988. Pekonen on Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen matematiikan dosentti.
 
Osmo Pekonen tunnetaan monipuolisena Ranskan kulttuurin harrastajana. Hän on asunut useita vuosia Ranskassa opiskelijana ja vierailevana tutkijana. Pekonen on julkaissut useita Suomen ja Ranskan kulttuurisuhteisiin liittyviä artikkeleita ja kirjoja. Ranskan valtio on palkinnut hänet Chevalier des Palmes académiques -ritariarvolla. Pekonen on kolmen ranskalaisen tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen.

Lisätietoja:
Osmo Pekonen
Puhelimet: 014 2604664 (työ), 014 243130 (koti), 040 5843654 (matkapuhelin)
Sähköposti: osmo.pekonen (at) jyu.fi
Kotisivu: http://www.ad.jyu.fi/users/p/pekonen/

LaY/Viestintä/OT

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista