Honkonen tuo Konstfackiin suomalaisen karheuden

Syksyllä kalustemuotoilun professorina Konstfackissa aloittava arkkitehti ja suunnittelun moniottelija Vesa Honkonen tuo professuurinsa mukana ruotsalaiseen kalustesuunnitteluun palan suomalaisuutta.

Honkosen ehkä tunnetuin työ on Suomen Nykytaiteen museo Kiasma Helsingissä, jonka Honkonen suunnitteli yhdessä Steven Hollin kanssa. Ruotsissa Honkosen kädenjälki näkyy muun muassa Tukholman Nacka Strandin miljöön ja valaistuksen suunnittelussa sekä lokakuussa vihittävässä Östersundin keskustorissa. Suomalainen ruotsalaisen instituution, Konstfackin professorina on herättänyt innostusta molemmin puolin lahtea.

- Yksi opiskelija, joka kirjoitti arvioita siitä, että sopisinko tähän professuuriin toi esiin suomalaisuuteni ja sen tietyn positiivisen "karheuden", joka Ruotsissa on unohtunut, Honkonen kertoo suomalaisuuden merkityksestä professuurille.

Vesa Honkosen professuuri toi suomalaisiin suunnittelijapiireihin myös Suomi-Ruotsi-maaottelun tunnelman:
- Siellä on koettu tiettyä iloa siitä, että suomalainen pääsee Ruotsiin professoriksi, ja samaan aikaan mietittiin, että ketäs ruotsalaisia professoreita Suomessa on ollut. Eli siinä syntyi välittömästi sellainen finnkampen-meiniki, Honkonen kuvailee.

Honkosen työhuoneet löytyvät sekä Tukholmasta että Helsingistä, mutta Honkosen töitä löytyy ympäri maailmaa. Rakennusten, kalusteiden, kaupunkiympäristöjen ja valaistuksen suunnittelussa on kaikissa sama lähtökohta: tunteet, sillä rakennuksesta jää ensisijassa kävijälleen tunnemuisto.
-Yleisesti ottaen arkkitehtuuri on tullut liialti älyn peliksi, ja tunteet lähtökohtana on unohdettu, Honkonen valittelee.

Honkonen haluaa säilyttää rajan muotoilun ja taiteen välillä, mutta kehitys kulkee kuitenkin toiseen suuntaan.
- Tulin juuri äsken Venetsiasta. Biennaalissa oli sellaisia ihan tavallisia kaappeja, mutta taiteilija oli tehnyt sen taiteeksi, Honkonen ihmettelee.

Raja-aitojen murtamisesta on kyse myös, kun Ikea on näytteillä Tukholman Liljevalchsin taidehallissa, mikä Vesa Honkosen mielestä on hälyyttävä esimerkki siitä mihin taiteen, kulttuurin ja kaupallisuuden sekoittuminen johtaa.
- Ei Ikean kalusteet nouse millään tavalla taiteeksi - vaikkei sitä välttämättä tarvitse nimittää taiteeksi - mutta kun se viedään museoon, niin voi kysyä, miksei McDonald's ole MOMAssa.

SR Sisuradio/ Hanna Lindberg
hanna.lindberg@sr.se