Kieliesteet ongelma mielentilatutkimuksissa

Suurella osalla psyykkisesti sairaista rikollisista on ulkomaalaistausta. Ruotsin oikeuspsykiatrian laitokset ovat kuitenkin kehnosti varustautuneet vastaanottamaan henkilöitä, joiden vahvin kieli on muu kuin ruotsi.
Oikeuslääketieteen laitoksella 30 vuotta työskennellyt Leila Siponmaa tutki 70-luvulla oikeuslaitoksen ruotsalaisille ja suomalaistaustaisille henkilöille langettamia tuomioita. Tulokset osoittivat, että suomalaistaustaiset tuomittiin ruotsalaisia useammin hoidon sijasta vankilaan, vaikka he olivatkin vaikeasti sairaita. Leila Siponmaan tutkimusryhmä teki johtopäätöksen, että erilaiset tulokset mielentilatutkimuksissa suomalaistaustaisten ja ruotsalaisten välillä johtuivat siitä, ettei suomalaisia ymmärrretty, eikä heihin saatu hyvää yhteyttä mielentilatutkimusta tehdessä kielellisten esteiden takia. 70-luvulta lähtien Huddingen oikeuslääketieteen laitokselle rekrytoitiin suomenkielistä henkilökuntaa ja 20 vuotta myöhemmin tehty seurantatutkimus osoittaa, ettei suomalaisten ja ruotsalaisten välillä enää ole eroja milentilatutkimuksissa. Sen sijaan samanlkaltaiset erot löytyvät muista maista kuin Suomesta tulevien maahanmuttajien ja ruotsalaisten välillä. Useammalla kuin joka kolmannella oikeuspsykiatrisen tutkimuksen läpikäyneellä henkilöillä onkin ulkomaalaistausta. Heidän mahdollisuudet tavata omankielistä henkilökuntaa ovat edelleen heikot. Esimerkiksi Huddingen oikeuslääketieteen laitoksella on tänäkin päivänä suomenkielisen henkilökunnan lisäksi vain yksi työkielenään muuta kieltä kuin ruotsia puhuva työntekijä. SR Sisuradio / Kaisa Vuonokari
Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista