Puolet Tornionlaakson nuorista pitää itseään meänkielisenä

Tornionlaaksolaisista nuorista lähes puolet määrittelee itsensä äidinkieleltään meänkielisiksi.

Tämä käy ilmi torniolaisen Laura Arolan Oulun yliopistoon tekemästä väitöskirjatutkimuksesta, jossa hän on selvittänyt Ruotsin tornionlaaksolaisten nuorten suhdetta meänkieleen ja suomeen.

Laura Arola haastatteli tutkimustaan varten Kiirunan, Jällivaaran, Pajalan, Mataregin ja Haaparannan lukiolaisia. Melkein puolet haastatelluista oli oppinut meänkieltä ja piti itseään meänkielisinä.

Oli yllätys oli, että näin moni, 47 prosenttia, sanoo oppineensa meänkeiltä tai suomea, kertoo Laura Arola.

He ovat oppineet kieltä siten, että joko kotona tai lähipirissä, esimerkiksi isovanhemmat, ovat puhuneet kieltä.

Melkein puolet ilmoitti että meänkieli tai suomi on äidinkieli ja että he identifioituvat siihen. Se oli paljon isompi luku kuin olin osannut odottaa, sanoo Arola.

Kielenkäyttöä on kahdenlaista. Monet sanovat kannattavansa monikielisyyttä rationaalisista syistä, koska siitä on hyötyä.

Mutta emotionaalinen, tunnesuhde on edellenkin minun mielestäni heikko, jopa negatiivinen.

Vaikka sanotaan, että kannatan vähemmistökielioikeuksia niin samaan aikaan meänkieltä ei puhuta omille lapsille. Ja ollaan ärsyyntyneitä, että joku puhuu sitä vaikkapa verovirastossa. Elikkä emotionaalinen asenne on ristiriidassa rationaalisen asenteen kanssa.

Tämä ristiriita on täällä Tornionlaaksossa vaikuttavin tekijä. Että emotionaalinen asenne on niin ristiriitainen, ja vielä uskotaan että se on huonompi kieli, tai ettei voi oppia kahta kieltä yhtä aikaa.

SR Sisuradio/ Stig Karlström
stig.karlström@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista