Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Pahat hiukkaset huolestuttavat tutkijaa

Helsingissä Euroopan suurinta ilmakehätutkimuksen huippuyksikköä johtava professori Markku Kulmala on aloittanut kuningas Kaarle XVI Kustaan vierailevan professorin virassa Tukholman ja Lundin yliopistoissa.

Kulmalan tutkimusaiheena on erityisesti ilmakehän pienhiukkasten, aerosolien vaikutukset ilmastoon ja ihmisten terveyteen.

llmastonmuutos-keskustelussa Kulmalaa huolestuttavat vähemmän julkisuutta saaneet päästöt.

-Pienhiukkasista osa on hyviä hiukkasia, jotka hidastaa ilmastonmuutosta, mutta osa on pahoja hiukkasia, kuten musta hiili eli noki, joka tulee kun joku palaa epätäydellisesti. Noki sulattaa erilaiset pinnat nopeammin, kuten jäätiköt ja lumihangen. Vielä selvemmin kuin Grönlannissa tämän näkee vuoristoissa, kuten Himalajalla. Siellä on ihan varmasti pakkasta siellä korkealla, mutta siitä huolimatta siellä jäätiköt vähenee tämän mustan hiilen takia. Tämä musta hiili on eräs tekijä, josta on puhuttu aivan liian vähän ja jonka poistaminen olisi helpompaa kuin hiilidioksidin, professori Markku Kulmala toteaa.

Joulukuun puolivälissä pidettävän Kööpenhaminan ilmastokokouksen odotetaan tuottavan uuden, Kioton ilmastosopimuksen korvaavan sopimuksen. Kioton sopimuksessa ongelmallista on se, että teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään vuosien 2008-2012 kasvihuonekaasupäästönsä alle tietyn prosenttiosuuden vuoden 1990 päästötasosta. Lähes kahdenkymmenen vuoden takainen päästötaso tarjoaa kuitenkin nykytodellisuutta suotuisamman lähtökohdan ja on siten riittämätön. Toinen ongelma on se, että maailman johtavat kasvihuonepäästöjen aiheuttajat, Yhdysvallat ja Kiina ovat jättäytyneet Kioton sopimuksen ulkopuolelle.

- Siinähän on ollut peruste Kiinalla, että koska Yhdysvallat ei ole sitoutunut niin miksi Kiinan pitäisi. Tämä Yhdysvaltojen sitoutuminen on tässä se tärkeä kynnyskysymys. Ongelmanahan on ollut se, että talous on kehittynyt hyvin nopeasti. Tämä on tarkoittanut sitä, että suinkaan parasta mahdollista teknologiaa ei ole käytetty vaikka esimerkiksi teräksen tekemiseen, vaan terästä on tehty kaikissa vanhoissa nyrkkipajoissa, jolloin päästö per terästonni on lisääntynyt vaikka sen pitäisi vähentyä, professori Kulmala selvittää.

SR Sisuradio/Hanna Lindberg
hanna.lindberg@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".