Evakkoromanien synkkä kohtalo

Suomessa käynnistynyt suuri romanien historiantutkimusprojekti on tuonut uutta tietoa maan romaniväestön kohtalosta sota-aikana. Tutkijoiden mukaan sota johti romanien aseman kurjistumiseen.  Erityisen huonosti kävi Karjalasta tulleille evakkoromaneille.

Filosofian tohtori Panu Pulma johtaa Suomessa syksyllä 2009 käynnistynyttä suurta historiantutkimusprojektia, jonka tarkoituksena on saada maan romaniväestön historia kirjoihin ja kansiin. Vaikka projekti on vasta alkumetreillä, jo nyt on saatu uutta tietoa muun muassa romanien kohtalosta sota-vuosina. Tohtori Pulma arvioi, että monet romanien sosiaaliset ongelmat juontavat juurensa sodasta.

– Evakkoromanien asuttaminen epäonnistui täydellisesti, aivan totaalisesti, Pulma kertoo.
– He putosivat täysin tyhjän päälle. He jäivät vaille elinkeinoa, viranomaiset käänsivät heille yleensä selkänsä ja he joutuivat lähtemään kerjuulle.

Sodan jälkeen romanit alkoivat hakeutua kaupunkien läheisyyteen, kun he aikaisemmin olivat asuneet pääasiassa maaseudulla.

Etenkin Helsingin liepeille alkoi sodan jälkeen syntyä suuria romanileirejä, joissa asuttiin pahvimajoissa vielä 60-luvulla. Kurjat olot saivat monet etsimään leveämpää leipää Ruotsista.

– Sodanjälkeinen asutuspolitiikka loi pohjan suurelle muuttoliikkeelle, koska annettiin elinkelvottomia tiloja. Sen takia Lapista, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta lähdettiin ja sama juttu oli romaneilla. Lähdettiin etsimään parempaa elämää, Panu Pulma kuvailee.

Ennen sotia Suomen romaniväestöstä 40 prosenttia asui Karjalassa.

SR Sisuradio/Katri Nisula
katri.nisula@sr.se