Kosolti hakemuksia kielihankkeisiin

Kansallisia vähemmistöjä edustavat järjestöt ovat hakeneet innokkaasti vähemmistökieli-hankkeisiin tarkoitettua valtionapua.

Eniten hakemuksia ovat jättäneet ruotsinsuomalaiset järjestöt.

Ilo oppia, Vanhoilta nuorille, Kirjaprojekti, Kieli-Apu, Kokoon, Sukupolvisillat, Aukaisen sanaisen arkun, Kielen monet kasvot, Kielipolku Suomi, Vanhempieni villi äidinkieli, Puhu minulle - tässä muutama niistä 46:stä ruotsinsuomalaisesta projektista, johon on haettu valtionavustusta.

Myös muut kansallisia vähemmistökieliä edustavat tahot ovat olleet aktiivisia. Kansallisten vähemmistöjen kielten tukemishankkeisiin tarkoitettua valtionapua on haettu 15:een meänkieltä koskevaan hankkeeseen. Avustusanomuksista 30 koski saamenkielisiä projekteja, 10 romanin kieleen ja kolme jiddishiin liittyviä projekteja.

Ruotsinsuomalaisten avustushakijoiden juokossa on erilaisa yhdistyksiä, eritoten Suomi-seuroja, useita seurakuntia, mutta myös opintojärjestöjä,  esikouluja ja kouluja.

Rahaa haetaan niin kielen oppimiseen kuin omakieliseen kulttuuriin.

Jos vain rahaa tulisi, olisi luvassa suomenkielisiä aamiaistapaamisia, teatteria, laulua, kielisauna ja perinteisiin perehtymistä.

Rahaa näiden ruotsinsuomalaisten ja neljän muun vähemmistökielen tukemiseen tarkoitettuihin projeteihin on varattu 3,4 miljoonaa kruunua.

Päätös siitä, kuka rahaa saa ja paljonko, tehdään elokuussa.

SR Sisuradio/Riitta Niemi
riitta.niemi@sr.se

Gislavedin suomiseura on yksi suomen kielen elvytysrahan hakijoista. Seura haluaa järjestää suomen kielen alkeisopetusta lapsille. Rahaa on anottu ainoastaan kurssinvetäjien kulukorvauksiin, itse toiminta hoidetaan vapaaehtoisin voimin.

Gislavedin suomiseuran puheenjohtaja Tuula Lehtonen on miettinyt leikin käyttöä kielen oppimisessa.

SR Sisuradio/Pekka Ranta
pekka.ranta@sr.se