Suomenkielinen kotipalvelu edelleen sattuman kauppaa

1:43 min

Suomenkielisen kotipalvelun saaminen ei ole helputtunut suomen kielen hallintoaluekunnissa, osoittaa SR Sisuradion kartoitus. Vuodenvaihteesta lähtien Mälarinlaakson hallintoaluekunnissa ikäihmisillä on ollut oikeus vanhustenhuoltoon suomeksi, mutta suomenkielisen kotipalvelun saaminen on edelleen sattuman kauppaa.

Tämän on huomannut myös suomenkielisten vanhusten parissa töitä tekevä Uppsalan suomenkielisen seurakuntaryhmän diakoni Eila Svensson:

- Aina pikkusen kun pintaa raaputtaa niin voi löytyä suomea osaavia mutta se on ihan onnen kauppaa saavatko suomenkielistä hoitohenkilökuntaa tarvitsevat sen avun. Jos sattuu olemaan kielitatoisia työntekijöitä ja jos voidaan järjestää työvuoroja niin, että ne sopivat mutta ei mitenkään järjestelmällisesti.

Myös SR Sisuradion selvitys vuodenvaihteessa suomen kielen hallintoalueeseen liittyneissä kunnissa osoittaa, ettei uuden lain tulo ole johtanut kotipalvelun systematisointiin lähes yhdessäkään kunnassa.

Osissa kunnista kunnan vastaavat sanovat Sisuradiolle, että kunnan hoitohenkilökunnan keskuudessa on runsaasti suomea puhuvia, mutta kun Sisuradio tarkistaa asian osoittautuvat arviot toiveajatteluksi. Näin on esimerkiksi Sigtunassa, jossa kunnan virkamiesten mukaan suomen kieli on hyvin edustettuna henkilökunnan keskuudessa mutta todellisuudessa kunnan kotipalvelussa on vain neljä suomeksi toimivaa henkilöä.

Tukholman keskustassa sijatsevassa Sisukartanon suomenkielisessä päivähoitotoiminnassa ei myöskään ole vielä huomattu eroa kotipalvelun suhteen. Suurin osa päivätoiminnassa käyvistä asuu kotona kotiavun tuella ja heidän mahdollisuuksiin saada apu suomeksi ei näytä tulleen muutosta, kertoo toiminnanjohtaja Aila Jonasson:

- Joillakin on suomenkielistä apua ja joillakin ei. Se rippuu ihan siitä onko juuri sillä kodinhoitofirmalla lähettää suomenkielistä työntekijää vanhuksen luo.

- Onko siinä näkynyt mitään systematisointia sen jälkeen kun tämä laki tuli?

- Ei.