Venäläiset keskitysleirivangit vaativat Suomelta korvauksia

Suomalaisten sota-aikaisilta keskitysleireiltä selvinneet venäläiset vaativat korvauksia Suomen valtiolta.
Hengissä säilyneet vetoavat presidentti Tarja Haloseen ja kehottavat Suomea ottamaan mallia Saksasta.
Suomessa julkaistiin tiistaina kirja, jossa Itä-Karjalan leireille joutuneet kertovat ensi kertaa kokemuksistaan.

Klavdia Njuppijeva on yksi noin kahdestakymmenestä entisestä keskitysleirivangista, jotka kirjailija Marja-Leena Mikkola on tavoittanut Itä-Karjalasta.

Nykyään kansainvälisessä keskitysleirivankien yhdistyksessä toimiva Njuppijeva joutui suomalaisten leirille kuusivuotiaana, yhdessä viiden sisarensa ja äitinsä kanssa. Kaikkiaan suomalaisten leirieille suljetiin noin 26 000 venäläistä; valtaosa naisia, lapsia ja vanhuksia.

Kohtelu oli välillä erittäin julmaa.

Klavdia Njuppijeva kertoo nähneesä lapsia ammutavan. Häntä itseäänkin kohti ammuttiin kerran, mutta luoti meni ohi.

Suomalaisten leireillä lapsia pidettiin kurissa myös muun muassa raipparangaistuksilla. Leireillä näännyttiin nälkään ja menehdyttiin tauteihin.

Sodan jälkeen moni leiriläinen joutui vielä vainotuksi Neuvostoliitossa. Nyt elossa olevat, noin 8000 entistä keskitysleirivankia, vaativat Suomelta korvauksia.

Klavdia Njuppijeva kertoo, että hänellä on Suomessa mukanaan vetoomus presidentti Tarja Haloselle ja Suomen eduskunnalle.

Hän toivoo, että Suomi ottaisi mallia Saksasta, joka aloitti korvausten maksamisen keskitysleirivangeille vuosituhannen vaihteessa. 90-luvun alussa sama vetoomus tehtiin presidentti Martti Ahtisaarelle, mutta silloin ilman tulosta.

(SR Sisuradio/Katri Nisula)

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".